Tiekuntaan kuulumattomat tienkäyttäjät herättävät monesti närkästystä. Osa osakkaista haluaisi tielle puomin ja osa ei. Kuva: Johannes Tervo
Nämä ovat tiekuntien yleisimmät riidan aiheet ‒ asiantuntijoiden mukaan yksi muutos lopettaisi kiistat
Tiekunnat voivat olla hyvinkin riitaisia. Yleisiä ongelmia tuottaa yksiköiden laskeminen erityisesti lomakiinteistöjen tapauksessa.Tilaajalle
Metsätalouteen liittyvä yleinen tiekiista on, että tukkirekka on hakenut tieltä puita kelirikon aikana. Jos tie on mennyt huonoksi, kuka on velvollinen maksamaan tien korjauksen? Kuva: Kankaanpää JaanaSuomessa on noin 50 000 yksityistietä, joita varten on perustettu tiekunta. Tiekunnilla on huono maine riitapesäkkeinä, joissa asiat voivat henkilöityä pahasti. Mistä riidat yleensä johtuvat?
”Riidan aiheet liittyvät useimmiten yksiköintiin, mikä on luonnollista, sillä yksiköinnin perusteella määräytyvät tiemaksut”, kertoo Tieyhdistyksen yksityisteiden asiantuntija Teuvo Taura.
Tieyksiköt lasketaan tieosakkaiden kesken sen hyödyn mukaan, jonka tien kullekin osakkaalle katsotaan tuottavan, sanoo yksityistielaki. Tieyksiköiden määrän mukaan syntyvät siis osakkaille määräytyvät tiemaksut ja myös äänien määrä tiekunnassa.
”Jonkin verran on tiekuntia, joissa muutamalla henkilöllä on äänienemmistö ja he hoitavat asioita haluamallaan tavalla, eikä välttämättä aina ihan yksityistielain mukaan.” Teuvo Taura
Tiekunta päättä yksiköintilaskelmasta osakkaiden äänestyksellä. Toisin kuin usein luullaan, laki ei anna yksiköinnin tekemiselle tarkkoja määräyksiä.
Yleisesti hyödynnetään maanmittauslaitoksen antamia painolukuja, joilla yksiköt määräytyvät osakkaille. Painoluvuistakin voidaan kuitenkin poiketa.
”Lomakiinteistöjen painoluvut tuottavat eniten riitatilanteita, koska painolukuja voidaan antaa erilaisten käyttöasteiden mukaan. Näistä on sitten näkemyseroja osakkaan ja tiekunnan vastuuhenkilöiden välillä”, Taura kertoo.
Tien käytön arviointi lomakiinteistöjen osalta on hankalaa, koska sen mittaaminen ja todentaminen on vaikeaa.
Metsäkiinteistöjen osalta tilanne on taas yksinkertainen, sillä painoluku lasketaan aina samalla tavalla pinta-alaa kohden puumäärästä riippumatta. Asuinkiinteistöt myöskään harvemmin tuottavat ongelmia, sillä painoluku on yksi ja sama.
”Yksiköt vahvistetaan enemmistöpäätöksillä. Jos kokousväen mielestä jonkun osakkaan käyttö on suurempaa, mitä hän on itse ilmoittanut, päätös tehdään enemmistön mukaan ja tämä voi poikia valituksia.”
On myös tapauksia, joissa tiekunnan päätöksiä tehdään yksityistielain vastaisesti.
”Jonkin verran on tiekuntia, joissa muutamalla henkilöllä on äänienemmistö ja he hoitavat asioita haluamallaan tavalla, eikä välttämättä aina ihan yksityistielain mukaan.”
Tiekunnan osakas voi vaatia oikaisua virheelliseen päätökseen. Päätökset eivät tahdo muuttua, jos enemmistön kanta pysyy samana, ja tällöin ainoa mahdollisuus on valittaa käräjäoikeuteen.
Yksityisteiden ja tiekuntien parissa kauan toiminut asianajaja Jyrki Piiparinen kertoo, että käräjille lähtemistä kannattaa miettiä tarkkaan.
”Jos esimerkiksi yksiköintilaskelma johtaa osakkaalle selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, asiasta kannattaa pitää ääntä, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona viedä asia oikeuteen”, Piiparinen sanoo.
”Tiekunnan luottamustehtävistä ei tilipussi kasva, vaan näitä hoidetaan melkeinpä talkootöinä. Nyt kun väki vanhenee, niin vapaaehtoisia ei tahdo enää löytyä teiden hoitokuntiin.” Jyrki Piiparinen
Piiparisen mukaan tiekuntien jäsenten on ymmärrettävä, että tiemaksut eivät välttämättä joka vuosi kohtaa täysin omaa käyttöä tiestä, mutta tämä ei ole tarkoituskaan. Osakkailta vaaditaan joustoa molempiin suuntiin.
”Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa, että jonain talvena sataa paljon lunta ja aurauksien takia tiemaksut nousevat. Kesämökkiläinen voi kokea tämän epäoikeudenmukaiseksi, koska käy harvoin talvella mökillä.”
Olennaista on, että osakkaiden yksiköt ja niiden mukaan syntyvät tiemaksut vastaisivat pitkällä aikavälillä heidän osuuttaan tien käytöstä.
Yksi nykyisistä ongelmista on myös toimijoiden puute hoitamaan tiekuntien asioita.
”Tiekunnan luottamustehtävistä ei tilipussi kasva, vaan näitä hoidetaan melkeinpä talkootöinä. Nyt kun väki vanhenee, niin vapaaehtoisia ei tahdo enää löytyä teiden hoitokuntiin”, kertoo Piiparinen.
Yksityistielakia on uudistettu monessa eri vaiheessa ja moneen eri suuntaan. Kokonaisuudessaan laki ei ole täydellinen.
”Meillä on Suomessa valtava määrä paikkoja, joissa yksityistiet kulkevat lähes vierekkäin rajan molemmin puolin. Oma tie rakennetaan mieluummin viereen kuin liitytään tiekuntaan. Tämä kielii siitä, että yksityisteiden sääntely ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.”
Suurimmaksi tiekuntien ongelmaksi sekä Piiparinen että Taura nostavat avoimuuden puutteen.
”Kun näitä riitoja on hoitanut pitkään, niin huomaa, että todellinen syy riitelyyn on monesti, että tiekunnan tien kunnossapitoon liittyvää tietoa ei ole jaettu. Ihmiset eivät tiedä, mihin tiemaksut käytetään. Mitä vähemmän tiekunta viestii tien hoidosta, sitä enemmän voi syntyä epäluuloja yhteisten varojen käytöstä”, Piiparinen sanoo.
Laki ei edellytä tiekunnan tilinpäätösasiakirjojen nähtävillä pitämistä ennen tiekunnan vuosikokousta. Yksityistielaissa vaaditaan ainoastaan maksuunpanoluetteloesityksen näyttämistä ennen kokousta.
Kyseessä on siis asiakirja, jossa ilmoitetaan, kuinka paljon osakkailta kerätään rahaa tulevalla talouskaudella.
”Yleensä tilinpäätöstä käsitellään 5–10 minuuttia ja sen jälkeen lyödään nuija pöytään. Eihän siinä ajassa ehdi mitenkään tutustumaan asiakirjoihin”, Taura sanoo
Tauran mukaan on tapauksia, joissa hoitokunta on tarkoituksen mukaisesti pimittänyt tietoja osakkailta. Tilanne selkeytyisi, jos laki velvoittaisi hoitokuntaa julkaisemaan asiakirjat osakkaille nähtäväksi.
Maanmittauslaitoksen valmiit keskimääräiset painoluvut tieyksiköiden laskemiselle liikennelajin mukaan (tonnia kilometriä kohden)
Vakituisessa käytössä oleva asunto 1700 t
Ympärivuotinen vapaa-ajan asunto 1300 t
Kesämökki, kesämökin keskimääräinen vuosittainen liikenne 750 t
Lomamökki, liikennettä mökille vain lomakuukautena 350 t
Kasvinviljely 60 t
Nautakarja 130 t
Metsä aluettain 21–3 t/ha, halpenee etelästä pohjoiseen päin mentäessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
