Suomi haluaa tehdä sen, missä Tanska onnistui: Ruokamatkailua kehitetään nyt jättirahoituksella

Ruoka on monelle turistille entistä suurempi syy lähteä matkalle. Suomalaiseen ruokaan liittyy yksi ongelma: Sitä ei juuri tunneta ulkomailla. Asiaan vaikuttaa myös se, ettei Suomi matkailumaanakaan ole vielä kovin tunnettu.

Suomalaisen ruoan tunnettavuuteen on tulossa nyt muutos uuden Visit Finlandin kolme vuotta kestävän projektin myötä, joka on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen maa- ja metsätalousministeriöltä.

Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hookin mukaan paikallinen, aito ja puhdas ruoka ovat ehdottomasti Suomen vahvimpia ruokamatkailuvaltteja.

”Olemme selvittäneet tähän mennessä useiden tutkimuslähteiden kautta trendejä, jotka kiinnostavat maailmalla. Aito, paikallinen ruoka on yksi tärkeimmistä asioista, joita matkailijat haluavat maistaa matkallaan”, Hook kertoo.

Hookin mukaan Suomen vahvuus piilee myös siinä, että maan sisältä löytyy paljon mielenkiintoisia eroja ruokakulttuurillisesti.

Hookin mukaan ulkomaalaisia turisteja vetää Suomeen erityisesti luonto. Luonto pitääkin saada entistä vahvemmin osaksi suurempaa ajatusta suomalaisesta ruokakulttuurista.

”Vetovoima syntyy pohjoisista elinolosuhteista, mikä tekee ruoastamme jo lähtökohtaisesti puhdasta ja terveellistä. Tässä korostuvat myös Suomen metsät, jotka tarjoavat maailmanluokan raaka-aineita käytettäväksi. Tämäkin tukee kansainvälisiä trendejä. Luonnon antimet onkin helppo yhdistää matkailuun suuremmassa kuvassa.”

Nettihakujen perusteella nousevaa kiinnostusta Suomen ruokatarjontaan ovat osoittaneet Hookin mukaan tällä hetkellä saksalaiset, espanjalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset.

Terhi Hook toimii Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntijana. Kuva: Terhi Hook

Yhtenä esimerkkinä ruokamatkailun onnistujamaista on Tanska, joka on onnistunut kasvattamaan Kööpenhaminasta viime vuosien aikana yhden Euroopan kiinnostavimmista ruokakaupungeista. Hook arvioi, että juuri rahoitus ja tarkka panostusten kohdistaminen on auttanut tässä ratkaisevasti.

”Aiomme tutkia tarkkaan, mitä viestejä ja keinoja he käyttävät markkinoinnissaan. Kilpailija-analyysi onkin tärkeä osa projektia.”

Hookin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalaista ruokaa lähdetään tässä mittakaavassa markkinoimaan.

”Rahoituksen avulla pystymme luomaan imagokampanjan, jolla vahvistamme mielikuvia suomalaisesta ruoasta. Imagon luominen on toki kallista, mutta pidemmässä juoksussa sen vaikutukset ovat erittäin positiiviset.”

Hook painottaa, että projektin tarkoituksena ei ole keskittyä vain pääkaupunkiseudulle, joka on tunnettu Michelin-ravintoloistaankin.

”Meillä Suomessa löytyy ehdottomasti useita helmiä myös maaseudulta. Nyt olemme aloittaneet jo sosiaalisen median sisältökampanjan, jossa on keskitytty Pohjois-Karjalan ruokatarjontaan. Tarkoitus on tuoda esille erilaisia ruokakohteita viikoittain.”