Ensi vuoden budjetin alijäämä 11,5 miljardia euroa, infrahankkeet käyntiin suunnittelulla ja korjausvelan purkamisella
Hallitus esitteli neuvottelutulosta medialle keskiviikkoiltana.
Hallitus kertoi käytyjen budjettineuvottelujen tuloksista keskiviikkoiltana. Kuva: Stina VirkamäkiHallitus on päässyt sopuun vuoden 2024 budjetista, vuosien 2024–2027 menokehyksistä sekä kuluvan voiden toisesta lisäbudjetista.
Budjettineuvottelujen tuloksia esiteltiin kymmenen aikaan päättyneessä tiedotustilaisuudessa.
Voit katsoa yltä tallenteen tiedotustilaisuudesta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi esityksessään, että aiemmat arviot verotuloista ovat liian isoja, mikä vaikeuttaa hallituksen asettamien saavuttamista.
Purran mukaan hallitusohjelman suurista linjoista ei silti ole tarpeen luopua.
”Me pidämme niistä kiinni ja olemme sitoutuneita siihen. Finanssipolitiikan yleinen viritys on ensi vuonna elvyttävä”, Purra sanoi.
Ensi vuoden julkisen talouden alijäämä on 11,5 miljardia euroa.
Vuonna 2027 alijäämää olisi arviolta vielä runsaat kymmenen miljardia.
Purran mukaan hallitus ottaa etukäteen kerrotun kuuden miljardin sopeutustarpeen vakavasti, ja seuraa sen kehitystä säännöllisesti.
”Valtiovarainministeriössä varaudutaan erilaisiin skenaarioihin. Tähän käynnistyy säännöllinen meno- ja rakennetarkkailuprosessi.”
Mahdollisista uusista sopeutuskohteista ei riihessä kuitenkaan vielä sovittu.
Hallitusohjelmassa esitetty investointiohjelma aloitetaan 250 miljoonalla väyläverkon korjausvelan purkuun.
Pääradan parantaminen aloitetaan osoittamalla Helsinki–Riihimäki välin kapasiteetin lisäämiseen 110 miljoonaa euroa, Tampereen ratapihahankkeeseen 163 miljoonaa euroa ja Tornio–Kolari-radan sähköistyksen suunnitteluun 7,5 miljoonaa euroa.
Tieverkkoa kunnostetaan vajaalla 60 miljoonalla eurolla.
Suupohjan radan suunnitteluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa ja Savonradan suunnitteluun 3 miljoonaa euroa.
Muiden investointiohjelmassa mainittujen kohteiden toteutusta edistetään nopeutetusti. Lisää päätöksiä hankkeista luvataan kevään kehysriihessä ja mahdollisesti myös ensi vuoden lisätalousarvioissa.
Varhaiskasvatukseen lisätään 50 miljoonaa euroa, kertoi opetus- ja kulttuuriministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Lisäksi peruskoulujen rahoitustasoa kasvatetaan hallituskauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla, tavoitteena suomalaisten osaamistason nostaminen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) nosti esille oman ministeriönsä alalle kuuluvia asioita.
”Budjettiriihessä ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata”, Essayah sanoi.
Essayah myös kertoi hallituksen investoivan EU:n kriisirahaston rahojen vasterahoihin 7 miljoonaa euroa, jolloin koko tuen summa nousee noin 11 miljoonaan euroon.
Nämä tuet on jo aiemmin kerrottu osoitettavan nuorille viljelijöille.
Myös METSO-, HELMI- ja NOUSU-ohjelmiin ohjataan 10 miljoonan euron vuosittainen lisäpanostus.
Valtiovarainministerin puheenvuoroa pohjusti pääministeri Petteri Orpo (kok.)
”Tilannekuva on vakava talouden osalta”, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa viimeisimmät ennusteet huonosta talouskehityksestä lisäävät tilanteen haastavuutta entisestään, esimerkiksi alenevina verotuloina.
Tilanne on hyvin haastava myös sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavilla hyvinvointialueilla.
”Hallitus varautuu kehyskaudella lisäämään rahoituslain mukaisesti rahoitusta sote-alueille”, Orpo sanoi.
”Velkareki on raskas, mutta sillä että panostamme suomalaiseen yrittämiseen, me saamme tämän kääntymään.”
Orpon mukaan julkinen talous kääntyy hallituskauden aikana, vaikka vuoden 2024 budjetti on vielä raskaasti alijäämäinen.
Jutta päivitetty viimeksi kello 22.11.
- Osaston luetuimmat
