Nuorten urheilijoiden kuolemanlaakso pitää välttää — ”Henkilökohtaisia tukijoita ei vielä ole, eikä ura vielä riitä apurahoihin”
Kilpailu huippu-urheilun tukirahoista tulee koventumaan. Olympiakomitea aikoo valikoida tuensaajia aikaisempaa tiukemmin kriteerein.
Petteri Kilpisen oma laji on kestävyysjuoksu, hän on seniorisarjoissa moninkertainen Suomen mestari. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen olympiakomitea tunnistaa varsin hyvin nuorten urheilijoiden vaikeuden nousta mitaliehdokkaiksi aikuisten MM-kisoissa ja olympialaisissa.
Nykymalli ei riitä tukemaan nousua aikuisten huipputasolle. Siksi olympiakomiteassa valmistellaan uutta mallia tukirahojen jakamiseen. Se koventaa kisaa tuesta.
”Meillä pitää olla tiukemmat kriteerit siitä, mikä on kansainvälistä huippu-urheilua. Ja nuorista lahjakkuuksia pitää oikeasti seuloa ne, joilla on riittävä potentiaali”, Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kertoo MT Live -lähetyksessä.
Kriteerien valmistelu on parhaillaan työn alla ja ne tulevat Olympiakomitean käyttöön. Jotain Kilpinen pystyy jo avaamaan.
”On hyvin paljon tilastoja siitä, millä kehityskaarella pitää olla 15-vuotiaasta eteenpäin, jotta voi pärjätä MM- ja olympiakisoissa. On paljon urheilijoita, jotka pärjäävät kansallisesti hyvin, mutta eivät ole lähelläkään sitä kaarta”, Kilpinen sanoo.
Jos halutaan lisää menestystä ja mitalipotentiaalisia urheilijoita, pitää olla selektiivisempi.
Kaaresta jälkeen jäävät voivat jäädä ilman tukea.
”Pitää uskaltaa satsata enemmän niihin, joilla on oikeasti iso potentiaali, eikä jättää heitä odottamaan tukea siihen asti kun on tullut aikuisissa menestystä. Jos halutaan lisää menestystä ja mitalipotentiaalisia urheilijoita, pitää olla selektiivisempi. Ja se tarkoittaa, että joku varmaan suuttuu siitä”, kymmenen kuukautta komiteaa johtanut Kilpinen sanoo.
Juuri päättyneistä Tokion yleisurheilun MM-kisoista ei tullut yhtään mitalia. Paras tulos oli Silja Kososen neljäs tila moukarinheitossa. Alisa Vainio oli viides maratonilla.
”Aina toivotaan menestystä ja jos se tarkoittaa mitaleja, niin olisihan ollut kiva, jos jotain olisi tullut. Mutta jos kylmänviileästi katsoo, niin saatiin aikalailla se tulos, jota maailmantilastossa meidän urheilijat edustavat.”
”Aika usein Suomessa on sellainen odotusarvo, että juuri suomalaiset ovat ne, jotka ylittävät odotukset. Osa ylitti, Alisa Vainio esimerkiksi, mutta muuten mentiin aikalailla siellä, missä me maailmatilastossa ollaan.”
Myös Norja ja Tanska jäivät ilman mitalia.
Kilpisen mielestä Suomen pitäisi olla parempi. Samalla hän myöntää, että uusien mitalitoivojen löytäminen on vaikeaa. Siksi huomio pitää kiinnittää siihen, miten nuoret voivat nousta aikuisten sarjoihin. Esimerkiksi yleisurheilussa nuorten kisoissa on tullut menestystä.
”Juniorivuosien jälkeen tulee kuolemanlaakso. Urheilija ei vielä pärjää aikuisten sarjoissa kansainvälisesti, eikä nimeä tunneta julkisuudessa. Henkilökohtaisia tukijoita ei vielä ole, eikä ura vielä riitä apurahoihin. Siinä on suurin työ.”
Siihen Olympiakomitean pitää iskeä.
”Se on pitkällä aikavälillä se, mihin voidaan eniten vaikuttaa ja työ on jo käynnissä”, Kilpinen sanoo.
Olympiakomitea on uusinut organisaatiotaan. Aiemmin huippu-urheiluyksiköllä oli vastuita esimerkiksi urheiluakatemiasta ja kaksoisurasta, mutta nyt yksikkö keskittyy vain huippu-urheiluun.
”Huipulla olevat ovat jo suurimman osan työstä tehneet. Heidän tekemistä voidaan vielä tehostaa ja antaa vielä vähän parempia resursseja. Löytää ehkä vähän parempaa valmennusta. Esimerkiksi Saga Vannisen kohdalla ei Suomesta löydy valmentajaa niin etsitään maailmalta.”
Joukkueurheilijoille tuskin on luvassa lisätukea.
Joukkueurheilu on vienyt harrastajia monelta yksilöurheilulajilta. Maajoukkueet koripallossa ja lentopallossa menestyivät juuri historiallisen hyvin.
Kilpinen ei kuitenkaan lupaa merkittävää lisätukea joukkueurheilijoille. Huippulahjakkuudet esimerkiksi jalkapallossa ovat käytännössä jo 16-vuotiaina ammattilaisia ja monella taloudellinen näkymä on lupaava.
”Tilanne on aika eri kuin yksilöurheilussa. Toimintaa, jolla huippuja syntyy, voi tarvittaessa tukea. Naisten lajit ovat hieman eri asemassa, sillä ammattimaisuus tulee myöhemmässä vaiheessa tai ei toteudu lainkaan.”
Mikä sitten suurissa joukkuelajeissa vastaa olympiamitalia?
”Jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa kansainvälinen huippumenestys tarkoittaa, että ollaan arvokisoissa ja päästään alkulohkosta jatkoon. Joukkueurheilussa toinen tavoite on, että on kansainvälisiä huippuja. Haluaisin nähdä, että jalkapallossa olisi pelaajia kovimmissa sarjoissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
