

Suomen Kotiseutuliiton on julkaissut julkilausuman, jossa se on huolissaan seurantalojen tulevaisuudesta. Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin.
Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla erityisesti valtion korjausavustusten määrärahaa, jakamalla paikallisia ja alueellisia toiminta-avustuksia, sekä määrittelemällä yhteisten kokoontumistilojen kiinteistövero nollaksi. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on Kotiseutuliiton julkilausuman mukaan kuitenkin riittämätön ja mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi.
Tällä tavoin julkisyhteisöt, yhdistykset, yritykset kuin yksityishenkilöt voivat varmistaa paikallisen seurantalon säilymisen tulevillekin sukupolville pitämällä taloa vilkkaassa käytössä.

Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 9. syyskuuta todettiin, että seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.
Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2 000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Kotiseutuliitto muistuttaa, että seurantalojen elävänä pitäminen lisää alueellista tasa-arvoisuutta, tukee demokratiaa ja lisää harrastustoiminnan mahdollisuuksia.
Seurantalot edustavat eri aikakausien rakennusperintöä ja ovat myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet muun muassa nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin.