• WP: Tutkijat sanovat antroposeenin alkaneen – luontopolun ympäröimästä järvestä löytyi ydinpommien jäämiä

    Monitieteinen tutkijaryhmä kertoi tiistaina, että nykyisen geologisen aikakauden vaihtumisesta on löytynyt selviä todisteita. Keskeistä on ihmisen vaikutus.
    Tutkijat etsivät muun muassa jäisistä maakerrostumista merkkejä ihmisen jättämistä jäljistä. Näytteet kerättiin syvän, kanadalaisen Crawford-järven pohjalta.
    Tutkijat etsivät muun muassa jäisistä maakerrostumista merkkejä ihmisen jättämistä jäljistä. Näytteet kerättiin syvän, kanadalaisen Crawford-järven pohjalta. Kuva: Peter Power
    Uutiset|Luonto
    14.7.202314:00
    Netta Pasuri

    Kanadan lähiössä, alle tunnin matkan päässä Torontosta löytyy pieni järvi, jota kiertää luontopolku. Monitieteisen Anthropocene Working Group -ryhmän tutkijoiden mukaan se määrittää nyt uutta aikakautta, antroposeenia.

    Asiasta kertoi Washington Post.

    Antroposeeni on jakso maapallon historiassa, jossa näkyy ihmisen vaikutus ekosysteemiin. Vaikutus näkyy maapallolla niin biologisissa, kemiallisissa kuin fysikaalisissa prosesseissa.

    ”Kyseessä ei ole vain ilmastonmuutos, biodiversiteetin kärsiminen tai ihmisen muuttama maa-aines. Kyseessä on kaiken tämän yhdistelmä”, sanoo tiedehistoriaan erikoistuneen Max Planckin instituutin johtaja Jürgen Renn.

    Uuden kauden alkua on povattu jo aiemmin. Arvioiden mukaan ihmisen vaikutus on alkanut näkyä 1950-luvulta.

    Tutkijaryhmä sanoo, että antroposeeni vaatii terminä tieteellisiä todisteita, selvän geologisen signaalin. He ovat nyt löytäneet niin sanotun kultaisen piikin, muutosta kuvaavan tietyn kohdan syvän kanadalaisen järven pohjaa tutkimalla.

    Ontarion provinssista löytyneen, paikallisten pohjattomaksi kuvaaman järven pohja tutkittiin. Sieltä löytyi plutonium-jäämiä ydinpommien testaamisesta, teollisuusjätettä ja lajien sukupuuttoa, kertoo Washingon Post.

    Fossiilipolttoaineiden jäämiä löytyi kerrostuvan maa-aineksen välistä. Myös ympäröivistä puista havaittiin muutoksia siitepölyjäämiä vertaamalla.

    Kohde valittiin yhteensä 12 eri ehdokkaan joukosta.

    ”Koimme, että järvi kuvaa tätä eksistentiaalista ongelmaa parhaiten”, sanoo järvellä tutkimusryhmää ohjannut Francine McCarthy, geotieteen professori Brockin yliopistosta.

    Virallisesti antroposeenin alkua ei ole vielä vahvistettu, vaan elämme holoseenin aikakautta.

    Tähän asti aikakauden vaihtuminen on aina nimetty vasta tuhannen vuoden aikajänteen viiveellä. Tätä ei ole tehty aikalaiskertomusten perusteella, vaan esimerkiksi viimeiset 11 700 vuotta vallinnut holoseeni todettiin Grönlannin jäästä löytyneistä merkeistä.

    Antroposeenikin vahvistetaan aikaisintaan ensi vuonna. Kansainvälisen geologisten tieteiden liiton (IUGS) täytyy vahvistaa päätös kongressissaan Etelä-Koreassa. Ennen tätä sen suurin tieteellinen osa (ICS) hyväksyy ratkaisun ensin alatoimikunnassaan, sitten suuremmassa äänestyksessä.

    Antroposeenin alun määrittämisellä on merkitystä. Sen uskotaan vaikuttavan siihen, miten globaalisti vaikuttavaan muutokseen suhtaudutaan.

    Lisää aiheesta
    • Ihmisen toimet ovat vaikuttaneet planeettaan kauan. Tutkijat pohtivat, olemmeko aina olleet merkittävä luonnonvoima.

      Ydinkokeet katkaisivat aikakauden, joka olisi voinut jatkua vielä 50 000 vuotta – maapallolla eletään nyt ihmisen ehdoilla ja se vaikuttaa koko planeettaan

    • RIMMI, RUOVESI. Vaikka Inhan kuvassa vuodelta 1910 (yläpuolella) paistaa aurinko, on Rimmin torppa Ruoveden korvessa ollut karu paikka asua 120 vuotta sitten suosta raivattuine kivisine peltoineen. Suon tilalla virtaa kelpo puro ja sankaksi on kasvanut metsä, joka viimeksi kaadettiin 1980-luvulla, kun Rimmin torpan hirsinen rakennus myytiin ja siirrettiin. Torpan kivijalan luonnonkivet löytyvät vielä, sammaleen peittäminä.

      Metsäpolitiikka | Pelko metsien häviämisestä huoletti kansallisvalokuvaaja I.K. Inhaa sata vuotta sitten: ”Tuskinpa meidän maassamme näkee alakuloisempaa ja surullisempaa maisemaa kuin tällainen raiskio”

      Tilaajalle
    • Kuivat ja kuumat kesät vaikuttavat hirven lisääntymiseen negatiivisesti. Hirvillä on yhä vähemmän vasoja.

      Erä | Kuivat ja kuumat kesät ovat hirville tuskallisia – lämpimät kesät vähentävät myös hirvenvasojen määrää

      Tilaajalle
    • Kanadassa maastopalokautta on jäljellä vielä ainakin kolme kuukautta. LEHTIKUVA/AFP.

      Ulkomaat | Maastopalojen määrä on jatkanut kasvuaan Kanadassa ‒ asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat ennätykselliset lämpötilat lietsovat paloja

    • Hunajayhtymän markkinointijohtaja ennustaa tästä hunajavuodesta keskinkertaista.

      Ruoka | Hunajan satokaudesta tulossa keskinkertainen – "Mehiläiset eivät lennä”

    • Kuumuuden vaurioittamaa tietä korjannut rakennustyöntekijä joi vettä Yhdysvaltojen Houstonissa kesäkuun lopulla. LEHTIKUVA/AFP.

      Ilmastonmuutos | Maanantai oli mittaushistorian kuumin päivä maapallolla

    Artikkelin aiheet
    antroposeeni
    geologia
    ympäristötiede
    Kanada
    ydinpommi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria