Hallitus suunnittelee Itä-Suomeen erityistalousaluetta – tällainen se voisi olla

Hallitus esittää Itäisen Suomen ohjelmansa luonnoksessa erityistalousalueen tai -alueiden perustamista Itä-Suomeen.

Tarkalleen ohjelmaluonnoksessa aiotaan ”Selvittää mahdollisuutta määräaikaisen erityistalousalueen perustamiseksi”.

Selvityksessä tulisi määritellä erityistalousalueelle tavoitteet, tarvittavat tukitoimet sekä tarkka maantieteellinen alue.

Esimerkki tällaisesta alueesta voisi olla vihreän siirtymän teollinen keskittymä.

Keinovaihtoehtoina mainitaan esimerkiksi verokannustimet, alueellinen tuki tai sopimusmalli.

Yleensä erityistalousalueita tuetaan keventämällä verotusta tai sääntelyä. Näin lienee Itä-Suomessakin, jos erityistalousalue todella otetaan käyttöön.

Verokannustimista myös tehtiin selvitys jo viime vaalikaudella.

Sen mukaan erityistalousalueille ja niillä myönnettäville veroetuuksille ei ole suoria esteitä. Selvitys keskittyi käytännössä investointi- tai toimintatukena myönnettäviin yhteisöverokevennyksiin.

Tuet pitää kuitenkin suhteuttaa niin, etteivät ne riko perustuslain yhdenvertaisuussäännöstä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuen merkityksen pitää olla suhdassa sillä tavoitellun yhteiskunnallisen edun kanssa.

Myös EU asettaa alueiden tukemiselle joitain rajoitteita. Raportin mukaan verotuki voitaisiin käytännössä toteuttaa joko alueen suhteelliseen heikkoon asemaan perustuvana investointitukena tai vähämerkityksisenä de minimis -tukena.

Ensimmäisen käyttöä rajoittaa se, että tuetun alueen täytyy kuulua EU:n I tukialueelle. Valtaosa Itä-Suomesta on jo I tukialuetta, mutta Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta siihen kuuluu vain muutama kunta.

Molempien maakuntien lisääminen kokonaisuudessaan I tukialueeksi on mukana hallituksen ohjelmaluonnoksessa, mutta toteutuessaankin se onnistuisi vasta vuonna 2028 alkavalla ohjelmakaudella.

Vähämerkityksisyyden perusteella tukea voitaisiin myöntää helpommin. Sitä voisi myöntää mihin tahansa toimintaan kansallisesti päätetyllä alueella. Yrityskohtainen katto tuelle olisi nykysäädännöllä 300 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden aikana.

Erityistalousalueiden houkuttelevuutta nakertaa se, että vahvaa näyttöä niiden positiivisesta vaikutuksesta talouteen ei ole.

Alueellinen veroetu lisää lähtökohtaisesti yritystoimintaa alueella, mutta jos se siirtyy sinne muiden alueiden kustannuksella, on vaikutus maan kokonaistaloudelle heikomman verokertymän vuoksi jopa negatiivinen.

Valtiovarainministeriön raportin mukaan erityistalousalueen kannattavuutta pitäisikin arvioida sen aluepoliittisten vaikutusten kautta, ja verrata niitä muiden aluetta piristävien toimien kustannuksiin.