Örö-saaren yrittäjiä kalvaa epätietoisuus: ”Tarvitsemme jonkinlaista varmuutta edes siitä, että tätä ei suljeta”

Kaikki yrittäjät eivät koe nykyhallitusta kovin yrittäjämyönteiseksi.

Esimerkiksi Kemiönsaaressa sijaitsevan Örön linnakesaaren yrittäjät ovat eläneet kuukausien epävarmuudessa vuokrasopimuksensa jatkon kanssa. Nykyinen sopimus päättyy tänä vuonna, ja Metsähallitus on lykännyt uuden allekirjoittamista keväästä.

”Emme pyydä mitään erityistä, vaan yhteiskuntavastuuta maan hallitukselta. Ymmärrämme valtion rahatilanteen, mutta tarvitsemme jonkinlaista varmuutta jatkuvuudesta. Edes siitä, että tätä ei suljeta”, Nina Liski-Tirkkonen ja Janne Tirkkonen sanovat.

Ilman sopimusta ei voi ottaa varauksiakaan.

Metsähallituksesta vakuutetaan, että Örön sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla, toiminta jatkuu ja että saari on Saaristomeren kärkikohteita, eikä pyörisi ilman yrittäjiä.

Suurimman panostuksen saareen valtio teki Puolustusvoimien vetäytyessä vuonna 2015, kun opasteita, vesihuoltoa ja laitureita laitettiin kuntoon viidellä miljoonalla eurolla. Nykyisin huoltokulut katetaan pitkälti kohteesta saatavilla tuloilla ja ympäristöministeriön määrärahoilla.

Punainen ravintolarakennus toimii entisessä varuskunnan ruokalassa. Viereinen harmaa rakennus on varusmiessauna, joka lämpiää iltaisin saarivieraille. Kuva: Eija Mansikkamäki

Metsähallitus kilpailutti alkuvuonna Örön yritystoiminnan, ja Tirkkoset valittiin jatkoon. He näkivät jatkosopimuksensa luonnoksen, jossa yrittäjän lämmitysvastuulle tuli aiempaa useampia kiinteistöjä, samoin kaivoveden puhdistus käyttövedeksi.

”Se on ihan ymmärrettävääkin, mehän suurimman osan vedestä käytämmekin.”

Sähkö, vesi, jätevedet ja jätemaksut maksavat yrittäjille 105 000 euroa vuodessa, jatkossa enemmän. Sähköä kuluu yli 400 000 kilowattituntia.

”Carunan kustannukset Saaristomerellä ovat pöyristyttävät ja jopa kolminkertaiset suhteessa energiaan.”

Satamaan mahtuu 80 venettä, joita palvelevat rannan kahvila, käymälät, tiskipaikka ja sisämaassa sijaitsevat ravintola ja varusmiessauna. Kuva: Pasi Leino

Pian päättyvä vuokrasopimus on viisivuotinen, mutta uusi vain kaksivuotinen ja päälle viisi optiovuotta.

Valtio ei uskalla sitoutua isoon kokonaisuuteen pitkäksi aikaa, sillä lähes koko rakennuskanta on suojeltu.

”Me emme tiedä, tarkoittaako epävarmuus toiminnan jatkumista vai remontoimista. Vaikka esimerkiksi ravintolakiinteistö on teknisesti huonossa kunnossa, se tuo yli puolet liikevaihdosta. Jos se halvaantuu, halvaantuu koko liiketoiminta. Silloin jää vain satama.”

Ympärivuotinen ravintola palvelee päiväkävijöitä, veneilijöitä ja majoitusvieraita. Saarella on 150 peti- ja 80 venepaikkaa.

Örön peuraa ja peruna-kantarellikakkua. Kuva: Eija Mansikkamäki

Ravintolassa on niin lähiruokaa kuin Örön peuraa. Peurat kaataa maksullinen asiakasjahti, ja ne leikataan omassa lahtivajassa.

Metsähallitus omistaa saaressa kiinteistöt, traktorin sekä ravintolan laitteet ja kalusteet, yrittäjä puolestaan hotellihuoneiden irtaimiston, vuokrattavat polkupyörät ja varausjärjestelmän.

Tirkkosten alkuinvestointi saareen tullessa oli yli 200 000 euroa ja liikevaihto on ollut parhaimmillaan 1,5 miljoonaa euroa. Kesätyöntekijöitä on 50.

Saaressa vierailee keskimäärin 25 000 kävijää vuodessa ja koko Saaristomeren kansallispuistossa 79 000.

”Kansallispuisto on meille tosi tärkeä asia.”

Saareen kulkee maksuton yhteysalus läpi vuoden, ja kesällä myös maksullinen yksityinen.

Örössä esiintyy perhosten lisäksi harvinaisia paahdenummien ja hiekkarantojen kasveja sekä Atlantin ja Salpausselän tyyppikasveja, esimerkkeinä lännen- ja etelänkylmänkukka, merivehnä, hietikkosara, rantakaura, merikaali, kissankäpälä, tähtitalvikki, laukkaneilikka ja meriotakilokki.  Kuva: Eija Mansikkamäki

Tirkkoset ovat syntyneet Helsingissä, Janne Suomenlinnassa. Ennen Örötä he pitivät Nötön kesäkauppaa ja Bodön saarta.

Örössä he ovat kolmannet ja pitkäaikaisimmat yrittäjät ja miettivät uusia opastuspalveluita, hevoskyytejä ja ympärivuotista ohjelmaa. Syksyn pimeyteen on tehty Pimeä Örö -tapahtuma tähtitaivaan tutkimisineen ja lepakkoretkineen, ja uutta vuotta vietetään paukuttomasti.

Tämä varatulenjohtopaikka on rakennettu 1980-luvun alussa turvaamaan Örön läntisiä vesialueita. Kuva: Eija Mansikkamäki

Örö kiinnostaa kävijöitä maisemiensa, luontonsa ja sotahistoriansa ja tykkiensä vuoksi.

”Puolustusrakennelmat teki Venäjä, joka menetti Japanin sodassa 1905 koko Itämeren laivastonsa. Pietarin suojaamiseksi oli nopeampaa rakentaa Itämeren kahta puolen linnoitusketju kuin uusi laivasto”, Janne Tirkkonen kertoo.

Saaressa on edelleen toimivia tykkejä, valvontatorni, tutka-asema ja merellä merivoimien ampuma-alue. Saarta halkovan Pitkä ikävä -tien päässä laiturissa voi nähdä merivoimien aluksen liki viikoittain.