”Auraamatta jättämisellä ei säästetä”, vakuuttaa Väylävirasto – ilmastonmuutos muuttaa teiden talvihoitoa
Kelirikko ei ole enää vain kevään riesa. Kuivatuksen merkitys kasvaa teiden talvikunnossapidossa, kun pakkaset lyhenevät ja sateet pitenevät.Tilaajalle
Marko Söderlund päivysti Helsingin Kumpulassa maanantaina Destian Kelikeskuksessa, joka on teiden talvihoidon ”tilannehuone”. Päivystys pyörii 24/7. Destia on yksi maanteiden hoidon pääurakoitsijoista. Kuva: Paula LiesmäkiIlmastonmuutos muuttaa teiden kunnossapitoa.
Talven pakkasjaksot lyhenevät ja sateet runsastuvat. Roudan syvyys pienenee ja tiet jäätyvät ja sulavat aiempaa useammin. Vähemmän jääpolannetta tarkoittaa myös enemmän kulumiselle altista märkää tienpintaa. Kelirikkoa esiintyy kevään lisäksi myös talvella ja syksyllä.
”Toimivan kuivatuksen merkitys ehdottomasti korostuu”, sanoi professori Pauli Kolisoja Tampereen yliopistosta maanantaina Infra ry:n ja Ilmatieteen laitoksen toimittajatilaisuudessa.
”Toimiva talvihoito on myös toimivaa tien kuivatusta.”
Lumivallit tulee siis puskea riittävän ajoissa alemmas tien luiskaan. Tämä vähentää tierakenteeseen keväällä imeytyvän veden määrää ja rakenteen nopeaa vaurioitumista.
”Toimiva talvihoito on myös toimivaa tien kuivatusta.”
Teiden talvikunnossapidosta ei säästetä, vaikka perusväylänpidon rahoitus vaihteleekin vuosittain, vakuuttaa toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
”Auraamatta jättämisellä ei säästetä.”
Rahoituksen muutokset eivät Anttilan mukaan vaikuta teiden hoitoon mutta näkyvät korjausten määrässä.
”Liikenne keskittyy pääteille, joten niiltä ei voi ottaa rahoitusta pois.”
Sillat ja satamat on nyt otettu Suomessa erityiseen syyniin Nato-jäsenyyden myötä.
Vähäliikenteisiä teitä Suomessa on noin 55 000 kilometriä. Niillä kulkee alle 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. 23 500 kilometrillä kulkee alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Osa vähäliikenteisistä teistä on Anttilan mukaan metsäteollisuuden, maatalouden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta tärkeitä.
Sillat ja satamat on nyt otettu Suomessa erityiseen syyniin Nato-jäsenyyden myötä.
Ruotsin puolustusvoimilla on oma sääpalvelunsa.
Sotilasliitto Natolla on Saksassa oma yksikkö, joka tuottaa yleisdataa olosuhteista.
Naton sääseuranta nojaa kuitenkin kansallisiin palveluihin, kertoo yksikönpäällikkö Jaakko Nuottokari Ilmatieteen laitokselta.
”Isäntämaa tarjoaa sääpalvelut. Lisäksi Yhdysvalloilla on sen päälle omat sääpalvelut”, Nuottokari kertoo.
Suomessa Ilmatieteen laitos vastaa Puolustusvoimien kaikista olosuhdepalveluista. Näin on ollut laitoksen perustamisesta asti.
Ennustetarkkuus parantuu laskentatehon myötä noin vuorokauden vuosikymmenessä.
Ilmatieteen laitos siis toimittaa tietoja Puolustusvoimille. Ilmavoimia palvelevat Rovaniemen ja Kuopion alueyksiköt.
Norjan ja Tanskan ilmatieteen laitokset ja puolustusvoimat toimivat samalla mallilla. Ruotsin puolustusvoimilla puolestaan on oma sääpalvelunsa.
”Puolustusvoimien tukeminen tuo ryhtiä ja vaikuttaa varautumiseemme ja häiriönsietokykyymme”, sanoo Nuottokari.
”Liikenne keskittyy pääteille, joten niiltä ei voi ottaa rahoitusta pois.”
Turvaa poikkeusoloihin varautumisessa tuo myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen säämalli.
”Eri maista voi saada samat tiedot.”
Nuottokarin mukaan ennustetarkkuus parantuu laskentatehon myötä noin vuorokauden vuosikymmenessä.
Maanteiden hoitourakointi
Maanteiden kesä- ja talvihoitoon käytetään vuosittain yli 200 miljoonaa euroa.
Aurauskilometrejä on talvessa noin 8 miljoonaa kilometriä. Hiekoitushiekkaa kuluu noin 540 000 tonnia ja talvisuolaa liukkaudentorjuntaan noin 160 000 tonnia.
Maanteiden hoito on jaettu 79 urakkaan. Urakat ovat 5-vuotisia.
Pääurakoitsijoina toimii Suomessa 5 yritystä, aliurakoitsijoita on noin 1 500 yritystä.
Maanteiden hoito työllistää noin 3 000 ihmistä.
Lähde: Väylävirasto
- Osaston luetuimmat
