Kyösti muutti kaupungista maatilalle ja opetteli uudet taidot ‒ "koko ajan jotain hajoaa"

Suonenjokelainen Kyösti Iivonen toteutti oman haaveensa seitsemän vuotta sitten, kun hän jätti Kuopion taakseen ja muutti maaseudun rauhaan.

Iivonen kertoo, että hän ei ole halunnut aina asua maalla. Hän on syntynyt Joensuussa, asunut nuorena Savonlinnassa ja aikuisiällä Jyväskylässä ja Kuopiossa. Nuorena aikuisena hän arvosti kaupungin rientoja ja halusi asua kaupungin ydinkeskustassa.

Kyösti Iivonen kertoo, että maallemuutto on muuttanut elämäntyylin lisäksi arvomaailmaa. Keskustelut maaseudun ihmisten kanssa ovat havahduttaneet hänet siihen, kuinka merkittävä huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys kotimainen ruoka on. Kuva: Pentti Vänskä

Kaipuu maalle alkoi kyteä mökkiviikonloppujen myötä. Iivonen ja hänen vaimonsa eivät halunneet lähteä mökiltä pois sunnuntaisin.

”Kun me perjantaina päästiin sinne, niin sehän oli ihan luksusta. Joka puolella oli täysin hiljaista. Talvi-illassa katselet tähtiä, laitat saunan tulille ja ei ole ristinsielua mailla halmeilla.”

”Ja sitten sunnuntaina ei pysty enää rentoutumaan, koska sä tiedät, että nyt on siivottava, pakattava ja lähdettävä takaisin kaupunkiin.”

Kaupunkiin palaaminen oli aina pakollinen paha, jonne piti mennä suorittamaan elämää.

Iivonen alkoi etsimään uutta asuinpaikkaa netti- ja lehti-ilmoitusten avulla. Hän ajeli pitkin maita ja mantuja tutustumassa myytävissä oleviin kohteisiin.

”Me mentiin niin pitkälle etsimisessä, että laputettiin joitakin postilaatikoita, että ootko myymässä omaa paikkaasi, voitaisiin olla kiinnostuneita”, Iivonen muistelee.

Iivonen ei nuorena ollut kiinnostunut maaseudulla asumisesta. ”Silloin kiinnosti enemmän se, että tukka kasvaa riittävästi ja vahvistimesta tulee riittävän rankkaa musiikkia.” Kuva: Pentti Vänskä

Lopulta tuleva koti löytyi.

Suonenjoen paikka, entinen mansikkatila, ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Iivonen mietti kuitenkin järjellä, että paikka mahdollistaisi paljon erilaisia vapaa-ajanviettotapoja.

”Siitä se pakomatka kuopiolaisesta rivitalokolmiosta alkoi.”

Lisäksi alkoi uusien maalla tarvittavien taitojen opettelu.

”Kun on asunut hyvin pitkälti kaupungissa, ei ole tarvinnut kauheasti vaivata päätään monella asialla. Vaikka se, että on joku paikka rempallaan, voi vaan soittaa huoltomiehelle, että tulepas avaamaan viemärit.”

Iivosen tiluksilta löytyy komea leikkimökkiä muistuttava kasvihuone. Kuva: Pentti Vänskä

Haasteita on riittänyt, aina erilaisten laitteiden käytöstä ja ajamisesta oman ruoan kasvatukseen ja kotieläinten hoidon opetteluun.

”Maaseudulla esimerkiksi hitsaustaito on täysin välttämätöntä. Koko ajan jotain hajoaa, mitä pitää laittaa yhteen”, Iivonen toteaa.

Hän sanoo kuitenkin oppineensa asioita yrityksen ja erehdyksen kautta. Iivonen kertoo opetelleensa moottorisahan ja raivaussahan käyttöä katsomalla Youtubesta videoita.

Iivonen on opetellut myös oman ruoan kasvatusta.

”Alussa on ollut ehkä enemmän intoa kuin ymmärrystä ja osaamista, että mihin se kaikki perustuu. Siis se, että ei ensinnäkään ymmärrä sitä, miten valtavan työn se vaatii, että saa lautaselle kelpaava syötävää ja miten se syötävä säilytetään.”

Iivonen kertoo, että oman ruoan kasvatuksessa oli alussa enemmän intoa kuin osaamista. Kuva: Pentti Vänskä

Suonenjoen kiinteistön mukana tuli metsää, mikä on pakottanut perehtymään metsänhoitoon.

”Miten sitä kannattaa hoitaa, millainen puusto siellä kannattaa olla, miten metsää hyödynnetään? On pitänyt kahlata tosi paljon perussivistystä, mitä ei ole tarvinnut ajatella koskaan silloin, kun on asunut kaupungissa”, Iivonen pohtii.

”Jos minä teen tyhmän päätöksen omalla tontilla, vaikka vähennän sekapuustoisuutta, niin sehän tarkoittaa sitä, että täällä on todennäköisesti pienempi lajikirjo luonnonvaraisia eläimiä.”

Iivonen kokee kotitilansa olevan hänellä vain lainassa. Hän haluaa hoitaa sitä mahdollisimman hyvin, jotta luonnonläheisyys ja ympäröivä luonto pysyvät mahdollisimman elinvoimaisina.

Maallemuutto tuo tullessaan paljon uusia haasteita, jotka voivat tuntua aluksi hankalilta. Iivonen kannustaa tekemään rohkeasti itselleen uusia asioita. Hän on huomannut, että tekemällä oppii, usein yllättävän nopeasti.

Jälkikäteen Iivonen on miettinyt, että omalta isältä olisi ollut mahdollista saada enemmän eväitä maalla asumiseen. Iivonen kuvaa, että hänen isänsä on todella maaseutuhenkinen ihminen ja ollut mukana eräporukoissa. Kuva: Pentti Vänskä

Iivonen nauttii suuresti maaseudun rauhasta ja siitä, että saa elää harmoniassa luonnon kanssa.

”Täällä tuntee ihan oikeasti sen, että luonto on joka ikinen päivä läsnä kaikessa elämässä. Omilla toimilla ja tekemisillä pystyy vaikuttamaan siihen, että millainen sinun luonto ja ympäristö on.”