Tällaista työpaikkakiusaaminen tyypillisesti on – asiantuntija kertoo, mikä ero on kiusaamisella ja huonolla käytöksellä

Huono käytös työpaikalla ei aina ole kiusaamista. Asiantuntija kertoo, milloin voidaan puhua kiusaamisesta ja milloin kyse on vain huonosta käytöksestä.

Työturvallisuuslaissa puhutaan häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, joka aiheuttaa terveydelle vaaraa tai haittaa.

Työterveyslaitoksen johtavan konsultin Susanna Kalavaisen mukaan arkikielessä esiin nouseva työpaikkakiusaaminen on melko lailla synonyymi häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle.

Työpaikkakiusaaminen on sitä, että joku joutuu työpaikalla loukkaamisen, häirinnän, sosiaalisen eristämisen tai muun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi toistuvasti ja pitkäaikaisesti.

”Jotta voidaan puhua työpaikkakiusaamisesta, se ei ole mikään yksittäinen ilmiö, että kerran joku vaikka huutaa”, Kalavainen täsmentää.

Toistuvuuden ja pitkäkestoisuuden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kerran voisi tehdä mitä vain asiatonta.

Vaikkapa se, että kollega kerran huutaa esimerkiksi kiiretilanteessa, menee Kalavaisen mukaan asiattoman käytöksen piikkiin, mutta kyse ei silti ole työpaikkakiusaamisesta. Jos samanlaisia tilanteita tulee eteen toistuvasti, voi kyse olla jo työpaikkakiusaamisesta. Olennaista on, yrittääkö asiattomasti käyttäytynyt henkilö parantaa tilannetta ja muuttaa häiritseväksi koettua toimintaansa.

”Yksittäisiä ylilyöntejä voi tapahtua varsinkin kiiretilanteissa, mutta vastuullinen työntekijä itse havahtuu siihen jossain vaiheessa.”

Tyhjentävää listaa siitä, mitä työpaikkakiusaaminen oikein on, ei ole mahdollista tehdä. Usein työpaikoilla tuodaan kuitenkin Kalavaisen mukaan esiin, että kyse voi olla huutamisesta, arvostelusta, haukkumisesta, henkilön ja hänen työsuorituksensa mitätöinnistä, mustamaalaamisesta ja ulkopuolelle jättämisestä. Ulkopuolelle jättämisessä voi olla kyse siitä, ettei henkilöä tai hänen työtään huomioida.

”Hyvin usein toistuvat huutaminen, mustamaalaaminen ja tervehtimättä jättäminen.”

Tervehtimättä jättäminenkään ei välttämättä ole työpaikkakiusaamista edes toistuvana käytöksenä. Kalavainen huomauttaa, että osa ihmisistä saattaa keskittyä niin tiiviisti johonkin asiaan, etteivät he huomaa toista ihmistä. Toisaalta osa ihmisistä ei välttämättä havainnoi ympäristöään niin aktiivisesti kuin toiset.

Yhteistyöhön liittyvässä vuorovaikutuksessa on monta mahdollista paikkaa väärinkäsitykselle, Kalavainen muistuttaa.

”On myös sellaista, joka ei ole hyvää työkäytöstä, mutta se ei ole silti kiusaamista.”

Osa ihmisistä ajattelee, että kun he kokevat joutuneensa kiusatuksi, kyse olisi aina nimenomaan kiusaamisesta. Kalavainen kuitenkin muistuttaa, että kyse voi olla vaikkapa väärinkäsityksestä.