
Keskustan väistyvä puheenjohtaja Annika Saarikko ei lähde entisenä valtiovarainministerinä seuraajaansa Riikka Purraa (ps.) liiemmin neuvomaan, kun MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso kysyy asiasta MT Livessä.
”Haluan silti muistuttaa, että kukin ministeri kantaa vastuuta vuorollaan, eli sen selän taakse mitä aiemmin on tehty ei loputtomasti voi piiloutua.”
Saarikko viittaa edelliskauden poikkeuksellisiin kriiseihin, joiden ratkaisuihin saatiin myös silloisen opposition, nykyisen hallituksen, tuki eduskunnassa.
”En pidä Purran asemaa helppona. On väistämätöntä, että talouden tilaa laitetaan kuntoon. Nyt se on entistä vaikeampaa, koska samalla kun kansakunta vanhenee, meidän työssä käyvä väestö vähenee. Myös murheet turvallisuuden ympärillä kasvavat.”
Hallituskauden alussa tehtiin Saarikon mukaan yksi virhe siinä, että verotusta ei otettu talouden korjaussarjassa käyttöön. ”Annettiin ymmärtää, että Suomella on varaa keventää verotusta.”
Hän pitää poikkeuksellisena puheita uudesta hallitusohjelmasta, vaikka nykyisen allekirjoituksesta ole vuottakaan.
”Talouden yleistila ei ole hyvä, koska työllisyystilanne mennyt huonompaan suuntaan. Hallitus arvioi väärin neljä eri kokonaisuutta.”
Työmarkkinauudistuksella laskettiin hyötyjä työllisyydelle ja julkiselle taloudelle, mistä ei näy Saarikon mukaan näy merkkejä.
Talouden kasvun avulla Suomi voi ainoastaan nousta, mutta hallituksen kasvuhankkeena on vain Turun tunnin juna.
Lisäksi veropohjassa on valtava aukko fossiilisten polttoaineiden verotuksessa, minkä takia helpotuksia hyvätuloisille tai oluelle ei voida hyväksyä.
”Vakavin virhearvio on se, että sosiaali- ja terveyspalvelut ikääntyvässä maassa ja annetulla hoitolupauksella voivat olla säästökohde. Se maksaa jatkossa enemmän, oli malli mikä tahansa.”
”Esimerkiksi Itä-Suomi ei pärjäisi maakuntaveron turvin kuten Uudenmaan alueet.”
Jos sata terveysasemaa ollaan lopettamassa, miksei maakuntaveroa tehty? Stina Haaso kysyy.
”Uudistuksesta ei tullut kerralla täydellistä, mutta palveluverkon alasajoa alkumetreillä ei mihinkään oltu kirjattu. Kunta saattoi aiemmin paikata aukkoja kalliista sote-menoista, nyt kukkaro on valtio. Niin ikään nyt ensimmäisen kerran vasta näemme mitä palvelut maksavat.”
Saarikko pitää palveluverkon alasajoa kohtalokkaana virheenä, jota ei saa takaisin. Maakuntavero toisi alueellista vastuuta rahankeruuseen, mutta perusteellisten selvitysten jälkeen keskustan arvio oli kriittinen.
”Joka tapauksessa alueiden eroja olisi tasattava. Esimerkiksi Itä-Suomi ei pärjäisi maakuntaveron turvin kuten Uudenmaan alueet. Vero olisi aika pieni siivu kokonaisrahoituksesta.”
Jos valtion tehtäviä siirrettäisiin hyvinvointialueiden kylkeen, se olisi Saarikon mukaan eri tilanne.
Mitkä ovat budjettiriihen suuret kipukohdat?
Miljardien summat kertovat Saarikon mielestä virhearvioista hallitusohjelmaa rakentaessa, kun tarkoista summista ei ole vieläkään tietoa.
Jos ruuan arvonlisäveroa nostettaisiin, se vaikuttaisi pienituloisten lisäksi koko ruokaketjuun tilalta tehtaaseen.
Keskustan suurin linjaero nykyhallitukseen on Saarikon mukaan siinä, että säästöjä ei voi löytää hoivakodeissa ja lastensuojelun palveluissa.
”Maailmankuvan ero on siinä, että me tuemme hajautettuja ratkaisuja keskittämisen sijaan.”
Yleistä ruuan arvonlisäveron korotusta Saarikko ei hyväksy.
Entäpä Purran suola- ja sokeriverot?
”Tuen tätä ajattelua. Tähän otettiin omalla kaudellani kiinnostava ensimmäinen täsmäaskel. Vähäsokerinen limsa tulisi maksamaan vähemmän kuin sokerisempi, mutta se odottaa EU:n hyväksyntää. Purralle tulee valtava kiire, jos hän aikoo saada mallin valmiiksi huhtikuun neuvotteluihin.”
Sen sijaan yleistä ruuan arvonlisäveron korotusta Saarikko ei hyväksy.
”Keskustalla on sama tilannekuva hallituksen kanssa, mutta leikkauspolitiikkaa emme kokonaisuutena sumeilematta tue niitä, jotka ovat arvomaailmamme vastaisia. Työttömyysturvan uudistamisessa työttömiä lapsiperheitä ei pidä kurittaa kovalla kädellä.”
”Asumistukea voidaan leikata, mutta sen ei pidä osua yksinhuoltajaäidin lompakkoon 700 euron lovena asumistuen leikkauksen, ansiosidonnaisen porrastamisen ja lapsikorotuksen poistamisen yhteisvaikutuksena.”
”Hallituksen ohjelma on hyvä paperilla, mutta toimet puuttuvat.”
Mitä mieltä olet maatalouden tilanteesta ja maaseutuun kohdistuneista leikkauksista?
”Suomalainen ruokapolitiikka kiinnostaa kaikkia. Maatalouden tilanne oli koko ajan työpöydälläni inflaation takia. Nyt inflaatio alentunut ja tuotantohinnoissa näkyy jo laskusuuntaa, mikä on kohtuutonta.”
”Hallituksen ohjelma on hyvä paperilla, mutta toimet puuttuvat. Viennin kasvu on oikea suuntainen. Maaseuturahoituksessa suurin kritiikki kohdistuu yksityistieavustusten- ja laajakaistarahoituksen leikkauksiin.”
Voiko kaupan rooliin mitenkään puuttua?
”Istuimme kaikki samassa pöydässä kriisien alettua. Kaupan osuus on tärkeä, mutta lakimuutokset ovat mahdollisia ja sille annamme tuen. Essayahin tulisi löytää ratkaisu tuottajan ja kaupan pitkään kestäneeseen keskinäiseen jännitteeseen, eurooppalaisia mielenosoituksia tuskin toivotaan.”
Saarikon mielestä ruuan ja energian huoltovarmuus on viimein ymmärretty: Tuottajien väheneminen on tosiasia, minkä takia on oltava valmis maatalouden tukemiseen tuottajien ja kuluttajien hyväksi.
Kuinka ratkaisisit työmarkkinakiistaa?
Saarikon mukaan pääministerin johdolla pitää neuvotteluin estää se, ettei synny koko vaalikauden kestävää kuilua.
”Syksyn palkkaneuvotteluissa voi olla edessä suuri lakkoaalto, kun sopimuksia on tauolla. Vienti huutaa uutta draivia, siksi poliittisten lakkojen rajoittamiseen on olemassa perusteet, emme kuitenkaan tue yksittäisten työntekijöiden kohtuuttomia sakkomaksuja. Vastuu on liittojen johtajilla.”