Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa tuo teknologian startup-yhtiöille kanavan rahoitukseen ja Naton kehityshankkeisiin.
Naton uusi innovaatiorahasto aloittaa toimintansa tiistaina alkaneen Naton Vilnan huippukokouksen jälkeen.
Suomi ja Suomen Teollisuussijoitus tekivät toukokuussa 35 miljoonan euron pääomasijoituksen yhteensä miljardin euron innovaatiorahastoon.
”Naton innovaatiorahasto on kiinnostunut aivan alkuvaiheen yrityksistä, joilla on puolustuksellinen tai turvallisuuteen soveltuva käyttötarkoitus tai kehitettävä tuote”, kertoo MT:lle valtion Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Pia Santavirta.
"Suomessa näitä deep tech (syväteknlogian) -yrityksiä on Tesin tekemän selvityksen mukaan noin 240. Deep tech -yrityksille tyypillistä on, että ne tarvitsevat merkittäviä investointeja jo alkuvaiheessa ja pitkien kehityskaarien takia pitkäjänteistä pääomaa”, Tesin rahastosijoituksista vastaava Matias Kaila kertoo.
Tyypillisesti tällaisia aloittavia teknologiayhtiöitä on syntynyt ja syntyy korkean teknologian tutkimuksen ja soveltamisen parissa. Yritykset keskittyvät pääosin yliopistokaupunkeihin. – samoin niihin tehdyt riskisijoitukset.
Naton miljardin euron innovaatiorahasto tuo yhtiöille uuden rahoitusväylän. Suorien riskisijoitusten lisäksi Nato-rahaston kautta potentiaaliset suomalaisyhtiöt pääsevät verkostoihin, joissa Nato-maiden puolustus- ja teknologiateollisuus asiakkaineen toimivat.
Sijoitustoimintansa uusi rahasto pyrkii aloittamaan heti Vilnan huippukokouksen jälkeen.
Potentiaaliset aloitusvaiheen yhtiöt voivat toimia esimerkiksi avaruusteknologian, tekoälyn, datan, kvanttiteknologian, bioteknologian, energian, uusien materiaalien ja hypersoonisen (ääntä moninkertaisesti nopeammin liikkuva) teknologioiden parissa.
”Langaton teknologia, 5G-, 6G-, sopivat sekä siviili- että puolustustarkoituksiiin. Suomessa on osaamista fotoniikassa ja kamerateknologiassa muunnettuine todellisuuksineen ”, Tesin Kaila arvioi.
Nato jäsenmaineen haluaa pitää yritysten omistuksen eurooppalaisissa käsissä. EU:lla ja USA:lla on tiivistä yhteistyötä keskenään.
Naton yhteyteen jo perustettu DIANA-verkosto (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic -innovaatiokiihdyttämö) käsittää testikeskuksia ja yrityskiihdyttämöjä. Ohjelman tarkoitus on tunnistaa myös sotilaskäyttöön soveltuvia teknologioita.
Näissä tuetaan ja vauhditetaan yrityksiä, joilla on tiettyä teknologiasta osaamista tai tuotteita, joita voidaan kehittää siviilipuolelta puolustutarkoituksiin.
Tesin Santavirran mukaan Nato-maissa toimii jo esimerkiksi Virossa kuusi vastaavaa yrityskiihdyttämöä ja testikeskusta, Suomea lähin sijaitsee Tallinnassa.
”Suomeen näitä on saatava useampia, ja pitää olla ajoissa liikkeellä”, Santavirta hoputtaa.
Hän miettii, sopisivatko yritysten kehittymistä jouduttavat Diana-yrityskiihdyttämöt Suomessa hallinnollisesti VTT:n vai yritysrahoitusta jakavan Business Finlandin alle.
”Tärkeintä on niiden tehokkuus, toiminta ja tarjottu väylä rahoitukseen”, Santavirta jäsentää.
Naton innovaatoirahaston hallinto on päätetty sijoittaa Hollantiin. Mahdollisia alakonttoreita voidaan perustaa jäsenmaihin.
Työ- ja elinkeinoministeriöön hallinnollisesti kuuluva Teollisuussijoitus tekee tiivistä yhteistyötä myös puolustusministeriön kanssa.
