Mitä ruokavaltuutettu on saanut aikaan? Kohuun joutuneelle virkamiehelle annetaan kiitosta, vaikka enemmänkin toivottiin

Elintarvikemarkkinavaltuutetun suurin ansio on ollut osapuolten saattaminen samaan pöytään. Näkemykset valtuutetun tulevaisuuden roolista kuitenkin eroavat.

Ruokavaltuutettu Olli Wikberg nousi kuun puolivälissä otsikoihin, kun Ruokavirasto teki hänestä tutkintapyynnön epäillystä valtion varojen väärinkäytöstä.

Tämän jälkeen koko pestin ja toimiston mielekkyydestä on alettu käydä keskustelua.

Wikbergin työ on vuosikertomusten mukaan sisältänyt paljon matkustelua ja keskustelua, mutta yhtään valvontapäätöstä ei kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana annettu. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Valvonnan lisäksi ruokavaltuutetun tehtäviin kuuluu neuvontaa, suositusten antamista ja lausuntojen jättämistä lakiesityksiin.

Wikberg astui tehtävässään vastaperustettuun virkaan, jonka toimenkuva on ollut alkuun jossain määrin epäselvä. Viisi vuotta sitten säädettyä elintarvikemarkkinalakia on muutettu jo kahdesti. Osin samalla kentällä toimivat myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ja keskuskauppakamarissa toimiva elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.

Silti etenkin ruoantuottajat olisivat toivoneet enemmän tuloksia jo tähän mennessä.

Kaikki ruokaketjun osalliset nimeävät valtuutetun parhaaksi ansioksi ruokaketjun yhteisten keskustelujen järjestämisen. Työryhmässä kokoontuvat ruoantuottajat, teollisuus ja päivittäistavarakauppa.

Kaikki kolme kertovat luottamuksen ja keskusteluyhteyden ketjussa parantuneen työryhmän myötä. Yhteistuumin on kehitetty yhteistä tilastointia, jotta tarvittavat tiedot olisivat kaikkien ketjun toimijoiden tiedossa.

”On ihan elintarvikemarkkinavaltuutetun ansiota, että ketju on ruvennut keskustelemaan keskenään”, sanoo ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n asiamies Rikard Korkman.

Hän nostaa onnistumisena esiin ryhmän yhteisymmärryksessä syksyllä 2021 tilaaman selvityksen ruokaketjun sopimussuhteista. Se sisälsi useita parannusehdotuksia.

Lisäksi on käynnistetty koko ketjua koskeva taloudellisen jalanjäljen tutkimus, jossa selvitetään alan tuoma työpaikat, verotulot, investoinnit ja muu kokonaishyöty.

Tuottajat, kauppa ja teollisuus ovat myös löytäneet toisensa kannoissaan julkisiin hankintoihin. Kaikki toivovat hankintalakiin parannuksia, jotka lisäävät hankkijoiden vastuuta.

Koko ketjua närästää julkisen puolen joustamattomuus viime vuosien kustannuskriiseissä.

Ketjun toimijoilla on kuitenkin myös eriävät näkemyksensä siitä, mihin suuntaan ruokavaltuutetun tehtäviä tulisi kehittää.

Tuottajapuolen MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin toivoisi valtuutetulle lisävaltuuksia ”antaa keppiä” ruokamarkkinoiden sääntöjä rikkoville toimijoille. Wallin toivoisi muutenkin valtuutetulta topakkuutta heikoimman, eli tuottajan, aseman puolustamisessa.

Kaupan mielestä nykyinen, valvova ja keskusteleva rooli sopii valtuutetulle hyvin. Mahdolliset lisätehtävät esimerkiksi tutkimuksesta voitaisiin sijoittaa KKV:n alaisuuteen.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto pitäisi sitä järkevänä, sillä kuluttajaviranomaisella on jo oma tutkintaosastonsa.

Luoto suitsii tuottajien toiveita siitä, että valtuutettu kääntäisi rahavirtoja talonpoikien suuntaan.

”Elintarvikevaltuutettu ei voi puuttua siihen, kuka saa mitenkin paljon ruokaketjussa. Menneinä vuosina jotkut poliitikot ovat tällaisia katteettomia lupauksia antaneet, mutta EU:n sisämarkkinoilla hinnat määräytyvät markkinoilla”, Luoto sanoo.

Tuottajien ja kaupan välissä operoivan elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Mikko Käkelä toivoisi valtuutetun roolin selkeyttämistä ja riittävien resurssien takaamista.

”En usko, että nykyisillä resursseilla toimistossa voidaan hyödyntää hallitusohjelmaan kirjattuja lisäyksiä”, Käkelä arvioi.

Hänen mukaansa tarvitaan myös selkeämpää koordinaatiota ministeriön, ruokaviraston, elintarvikemarkkinavaltuutetun ja KKV:n välillä.

Myös lakeja muutettaessa ruokavaltuutetun pitäisi pystyä heti kertomaan, miten uutta lakia käytännössä tulkitaan, etteivät osapuolet ala tulkita sitä eri tavalla.

Yhtä mieltä ruokaketjun toimijat ovat siitä, että valtuutetun työn jääminen rikostutkinnan varjoon on huono uutinen.

Wikbergin nykyinen viisivuotinen toimikausi tulee täyteen syyskuussa. Siihen mennessäkin ruokavaltuutetun asiantuntemusta ja osallistumista tarvitaan esimerkiksi hankintalain uudistuksen valmistelussa.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden politiikan toimittaja.