Itämeri kuormittuu: Lastialusten jätevedet päätyvät yhä aivan väärään osoitteeseen

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Itämeren mataluus, heikko veden vaihtuvuus ja sulkeutuneisuus tekevät siitä haavoittuvan rehevöitymiselle ja haitta-ainekuormitukselle.

Lastialusten käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä suolistoperäisiä bakteereita, kiintoaineita ja runsaasti ravinteita, jotka kuormittavat herkkää meriekosysteemiä.

Lisäksi harmaavesi- ja ruokajätepäästöt (mt.fi 12.8.2022) aiheuttavat muun muassa ravinnekuormitusta ja vaikuttavat haitallisesti Itämeren tilaan.

Alusten on vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan arvioitu päästävän jätevesissään Itämereen 573 tonnia typpeä ja 119 tonnia fosforia.

Määrä vastaa 0,04 prosenttia Itämeren typpi- ja 0,3 prosenttia fosforikuormituksesta. Osuudet ovat pieniä, mutta merkittävä osa jätevesistä lasketaan kesällä, jolloin niiden sisältämät ravinteet ovat leville pääosin suoraan käyttökelpoisessa muodossa

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tekemän tutkimuksen mukaan vain harva lastialus purkaa jätevetensä satamiin, vaikka siitä ei veloiteta erikseen. Suurin osa päätyy mereen, jonka kansainvälinen alusten ympäristövaikutuksia minimoiva sääntely (MARPOL) sallii.

”Erityisesti hyödynnämme selvityksen havaintoja työssämme kansainvälisen MARPOL-sääntelyn kehittämiseksi”, tiedottaa johtava asiantuntija Mirja Ikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Uuden sääntelyn mukaan käsitellyn käymäläjäteveden poistaminen mereen on kiellettyä 1.7.2025 ja harmaan veden poistaminen 1.1.2030 alkaen Suomen aluevesillä.

Aluevesien ulkopuolella muut kuin matkustaja-alukset voivat edelleen poistaa käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen.

Matkustaja-aluksia koskeva tiukentunut sääntely saatiin Itämeren osalta voimaan 2021.

Tutkimus kartoitti kymmenen suomalaisen sataman jätevesien ja ruokajätteiden vastaanottovalmiudet.

Tulokset osoittivat, että satamien vastaanottamat jätevesimäärät ovat hyvin pieniä suhteessa liikennemääriin. Alusten miehistöt pitävät purkua satamissa hankalana.

”Emme tietenkään halua, että jätevedet nyt vain siirtyvät muiden valtioiden aluevesille, vaan että ne tuodaan satamiin käsiteltäväksi”, huomauttaa toimitusjohtaja Ville Wahlberg Baltic Sea Action Groupista (BSAG).

”Jotta uusi laki vaikuttaisi tarkoitetulla tavalla, on tärkeää kehittää toimintaa niin satamissa, jätehuollossa kuin varustamoissakin”, Wahlberg jatkaa.

Yksikään aluksilla tutkituista käsittelylaitteistoista ei saavuttanut kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tyyppihyväksyntävaatimuksissa asetettuja raja-arvoja, eikä niiden suorituskyky ollut riippuvainen laitteiston iästä.

Jätevesinäytteitä otettiin viideltä alukselta, ja niistä analysoitiin ulosteperäisten bakteerien, kiintoaineen sekä typen ja fosforin pitoisuudet.

Tulokset osoittivat myös, että meriliikenteen käsiteltyjen jätevesien haitta-ainepitoisuudet olivat moninkertaisia verrattuna maalla käsiteltyihin jätevesiin.