Aurajoen maisemissa pelloille levitetty kipsi sitoo tehokkaasti fosforipäästöt

Miten ravinteiden kierrätyksen edistyminen ja kierrätyslannoitteiden kehittäminen vahvistaa Itämeren alueen huoltovarmuutta, kilpailukykyä ja maaseudun työllisyyttä? Ovatko kaikki Itämeren alueen maat samassa veneessä?

Itämeren alueen huoltovarmuutta, ravinteiden kierrätystä ja ympäristökysymyksiä käsitellyt Baltic Sea Region Forum keräsi kansainvälisen asiantuntijajoukon Turun yliopiston luentosaliin.

Keynote-puheessaan kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) vetosi Itämeren tehokkaan puhdistamisen tarpeeseen niin maataloudessa kuin yhdyskuntien jätevesissäkin:

”Merta ei pidä käyttää kaatopaikkana”, hän lainasi nuoruutensa idolia, merentutkija Jacques Cousteau’ta.

Turun yliopiston työelämäprofessorina toimiva Aalto-Setälä asuu itsekin Turun sisäsaaristossa ja hän kehui hallitusohjelmaankin kirjatun peltojen kipsikäsittelyn toimivuutta fosforipäästöjen vähentämisessä.

”Jo 2 000 tilaa on mukana kipsikäsittelyn piirissä, ja satoja suunnittelee tulevansa mukaan”, Aalto-Setälä kertoi.

Sivutuotteena syntyvää kipsiä maassa riittää. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.

Rakennekalkki sopisi fosforin sitomiseen hiekkapitoisemmille pelloille, mutta se on kalliimpaa ja käyttö vaatisi rahoitusta.

Aurajoki sivujokineen laskee ympäristöltään herkkään Saaristomereen, ja kipsi sopii fosforin sitomiseen alueen savipitoisilla pelloilla. Kipsi levitettynä sitoo aiemmin ylilannoitetun fosforin maahan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Aurajoen maisemissa vähentyneistäkin fosforipäästöistä Aalto-Setälän mukaan yli 80 prosenttia tulee valumavesien mukana pelloilta, loput yhdyskuntapäästöjä ja hulevesiä.

Koko maan osalta maatalouden päästöjen osuus on alhaisempi. Teemapaneelissa ravinteiden kierrätys Itämeren alueella keskusteluun osallistunut Atrian vastuullisuuspäällikkö Teija Paavola kertoi elintarvikevalmistaja Atrian olevan mukana Saaristomeren pyöreän pöydän yritysyhteistyöprojektissa.

”Meidän vastuullamme on se, että tuottajamme tietävät parhaat tavat vähentää päästöjä. Meillä on rehutehtaat Koskenkorvalla ja Varkaudessa, ja näissä on luovuttu fosfaatin lisäämisestä rehuihin – sen pitäisi näkyä myös lannoitepäästöissä”, Paavola kertoo.

Atriassa fosfaatin lisäämistä rehuihin vähennettiin asteittain viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna siitä luovuttiin kokonaan, kun tutkimukset Luonnonvarakeskuksen kanssa osoittivat sen turhaksi.

Atria on kouluttanut tuottajiaan optimaaliseen rehustukseen. Osallistumiskertoja tilaisuuksiin on kertynyt Paavolan mukaan jo 3 500.

Lihakonserni Atrian hankintaosuudet Varsinais-Suomessa ovat suhteellisen pieniä. Alue kuuluu kilpailija HK Foodsin sydänalueisiin.

Atrialla on tuottajina kaksi suurta sikatilaa Varsinais-Suomessa, Heikkilän tila Ruskossa ja Pirteä Porsas Vehmaalla.

Lantaa kertyy sikatiloilta riittämiin, mutta sen kuljettaminen jokisuistoilta kauemmas sisämaahan maksaa. Paavola kertoo viime vuoden hankkeesta, jossa John Nurmisen Säätiö osallistui kustannuksiin, joilla sianlantaa kuljetettiin kasvinviljelytilojen pelloille jopa 100 kilometrin päähän.

Centrum Balticum -säätiön jo 17. vuotuisen Itämeri-seminaarin avasivat professori ja Centrum Balticum -säätiön johtaja Kari Liuhto sekä Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen.

Tilaisuuteen toi oman tervehdyksensä jo neljättä kertaa turvallisuuspoliittiseen seminaariin osallistunut Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova. Dibrova kehotti luottamaan Ukrainan kykyyn jatkaa taistelua maahansa hyökännyttä Venäjää vastaan.

Tavoitteena Ukrainalla on saada aikaan rauha ilman, että Ukrainaa kansakuntana rajoitetaan tekemään omat päätöksensä:

”Ukrainan paikka on EU:n ja Naton jäsenenä.”

Seminaariin osallistui 500 osallistujaa yli 20 maasta, puolet heistä osallistui verkon välityksellä puolet paikalla.