Yhä useampi suurista kaupungeista kotoisin oleva suuntaa muualle yliopistoon

Yhä harvempi Suomen suurista kaupungeista kotoisin oleva jää kotikaupunkinsa yliopistoon opiskelemaan. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston selvityksestä, jossa vertailtiin opiskelijoiden muuttoliikkeen kehitystä pääkaupunkiseudun kunnissa, Tampereella, Turussa ja Oulussa 20 viime vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudulla vuonna 2001 vain noin 10 prosenttia opiskelijoista lähti pois kotiseudultaan. Vuonna 2021 luku oli yli 30 prosenttia.

Vuonna 2001 Tampereelta ja Turusta kotoisin olevista opiskelijoista 20 prosenttia lähti muualle opiskelemaan. Vuonna 2021 muualle opiskelemaan lähteneiden osuus oli noussut 40 prosenttiin.

Oulussa nousu on ollut selvityksen mukaan hieman hitaampaa.

Aalto-yliopiston professorin Tuukka Saarimaan mukaan lisääntynyttä muuttoliikettä saattaa selittää esimerkiksi se, että yliopistojen opintotarjonta on 20 viime vuoden aikana monipuolistunut.

”Jos yliopistoon perustetaan uusi suositun oppiaineen linja, kuten kauppatiede tai oikeustiede, lisää se yliopiston houkuttelevuutta. Tämä taas tuo opiskelijoita yliopistoon myös muista kaupungeista”, Saarimaa sanoo.

Aluetutkija Timo Aron mukaan syyt opiskelijoiden lisääntyneelle muuttoliikkeelle ovat myös laajemmassa kulttuurisessa muutoksessa. Tieto on lisääntynyt ja ihmisten muuttoliike eri alueiden välillä kasvanut.

”Ihmisillä on, kiitos internetin, paljon enemmän tietoa saatavilla kuin koskaan aikaisemmin esimerkiksi eri opiskeluvaihtoehdoista”, Aro sanoo.

Aalto-yliopiston selvitys perustuu Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoihin 20 viime vuoden ajalta.

Aalto-yliopiston Saarimaan mukaan pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta yliopistokaupungeissa suurin osa opiskelijoista on kotoisin nykyään muualta.

”Pääkaupunkiseudun ulkopuolella joka toinen yliopisto-opiskelija on muuttanut uuteen kaupunkiin ja määrä kasvaa koko ajan”, Saarimaa sanoo.

Erityisen voimakasta muualta tulleiden opiskelijoiden määrän kasvu on ollut Turussa, jossa muualta kuin Turusta tulleiden osuus on noussut noin 50 prosentista 80 prosenttiin kahdessakymmenessä vuodessa.

Timo Aron mukaan pääkaupunkiseudulla usein halutaan saada korkeakoulututkinto omalta alueelta, mutta kova kilpailu pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelupaikoista pakottaa osan lähtemään myös muihin kaupunkeihin opiskelemaan.

Entä kuinka moni opiskelija jää asumaan opiskelupaikkakunnalleen valmistumisen jälkeen?

Aron mukaan pääkaupunkiseudulla opiskelleet jäävät useammin asumaan opiskelukaupunkiinsa valmistumisen jälkeen. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että pääkaupunkiseudulla koetaan olevan hyvät työ- ja toimeentulomahdollisuudet sekä tulevaisuudessa että heti valmistumisen jälkeen.

Pääkaupunkiseudun jälkeen seuraavaksi eniten opiskelijat jäävät asumaan opiskelukaupunkiinsa Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.