• Suomalaisoppilaiden osaaminen luonnontieteissä heikkeni kansainvälisesti, matematiikassa taso ennallaan

    Vuonna 2023 suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten osaaminen matematiikassa oli samaa tasoa kuin vuonna 2019, mutta heikompi kuin vuonna 2011.
    Verrattuna vuoteen 2011 sekä matematiikan että luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt.
    Verrattuna vuoteen 2011 sekä matematiikan että luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt.  Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
    Uutiset|Koulutus
    4.12.202415:15
    STT

    Suomalaiset neljäs- ja kahdeksasluokkalaiset menestyvät luonnontieteissä verrattain hyvin ja matematiikassakin kansainvälistä keskitasoa paremmin. Tämä käy ilmi tänään julkistetun kansainvälisen tutkimuksen tuloksista.

    Vuonna 2023 TIMSS-tutkimuksessa (Trends in International Mathematics and Science Study) sekä peruskoulun neljäsluokkalaisten että kahdeksasluokkalaisten matematiikan osaaminen oli samaa tasoa kuin vuonna 2019. Sen sijaan luonnontieteissä sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaisten osaamistaso oli laskenut edellisestä neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta.

    Verrattuna vuoteen 2011 sekä matematiikan että luonnontieteiden osaaminen on kuitenkin heikentynyt. Tuolloin suomalaiset neljännen ja kahdeksannen vuosiluokan oppilaat osallistuivat TIMSS-tutkimukseen ensimmäisen kerran.

    Tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista joka neljäs vuosi. Vuonna 2023 tutkimuksen neljännen vuosiluokan arviointiin osallistui 59 maata ja kahdeksannen vuosiluokan arviointiin 44 maata.

    TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

    Tutkimuksesta ilmeni, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat edelleen kasvussa.

    ”Huolestuttavinta tuloksissa on heikkojen osaajien entistä heikompi suoriutuminen. Aikaisemmin Suomen koulujärjestelmän vahvuus oli, että myös heikoimmat oppilaat pärjäsivät suhteellisen hyvin. Nyt näyttäisi siltä, että heikoimpien oppilaiden tukemiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota”, tutkimuksen yksi koordinaattoreista, yliopistotutkija Jouni Vettenranta sanoo tiedotteessa.

    Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut merkittäviä eroja.

    Perhetausta sen sijaan vaikuttaisi tutkimuksen mukaan olevan yhteydessä osaamiseen. Tulokset osoittavat osaamisen olevan sitä parempaa, mitä korkeampi on perheen sosioekonominen asema ja mitä paremmat ovat kodin opiskeluresurssit.

    Tutkimus mittaa myös oppilaiden asennetta opiskeluun. Suomalaisoppilaiden asenteet matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan ovat olleet aiemmissa TIMSS-tutkimuksissa heikkoja, ja vuoden 2023 tutkimustulosten mukaan ne ovat heikentyneet entisestään.

    Lisää aiheesta
    • Käsityötunnilla voi oppia monia eri taitoja, ja myös matemaattinen ajattelu karttuu huomaamatta, kirjoittajat toteavat. Kuvituskuva.

      Yhteiskunta | Yliö: Matematiikan tulevaisuus on käsissämme – käsityötunneilla taidot karttuvat kuin huomaamatta

    • Kuudesluokkalaiset Emma Puhakka (vas.), Tristan Pursiainen, Wilma Lehtonen ja nelosluokkalainen Alva Lehtonen leikkivät Ilolan koulun pihalla viime viikon torstaina.

      Koulutus | Porvoon kylät taistelivat toisiaan vastaan saadakseen kyläkoulunsa säilymään ‒ nyt ne löivät ensi kertaa voimansa yhteen

    • Katja ja Tuomas Toivakka lapsineen muuttavat lähiaikoina Koittilan kylälle. Kyläseuran sihteeri Maisa Juntunen, paluumuuttaja Aila Takkinen ja kyläseuran puheenjohtaja Ari Viljakainen ovat paikallisia kyläaktiiveja.

      Yhteiskunta | Kunnassa tehtiin harvinainen ratkaisu, joka turvaa pienen kyläkoulun tulevaisuuden

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle