Lukijalta: Maltillistenkin eläkkeiden verotus kohoaa yli työssäkäyvien verotuksen

Hallitus ilmoitti, että eläketulon verotus kiristyy 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saavilla. Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan päätös tarkoittaa esimerkiksi 2 500 euroa eläkettä kuukaudessa saavalle 97 euron korotusta veroihin vuodessa. 4 000 euron kuukausittaista eläkettä saavalle vaikutus veroihin on vuodessa 510 euroa.

Nykyisin keskimäärin 15 000–30 000 euroa vuodessa yrittäjä- ja työeläkettä saavilla verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen todellinen veroprosentti on jo korkeampi kuin työssäkäyvillä. Se on vanha virhe, jota uusi hallitus ei oikaissut vaan lisää kuormaa.

Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammaksi jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä – jopa 1 300 euron kuukausieläkkeen jälkeen. Ei ole kohtuullista, että työuransa jo tehnyt ja kohtuullisen pientäkin eläkettä nauttiva kansalainen maksaisi enemmän veroa kuin työssäkäyvä.

Ero johtuu siitä, kunnallisveron ansiotulovähennyslajit on määritelty tuloverolaissa. Sieltä puuttuu eläketulo. Sen pitäisi myös olla ansiotuloa, koska se on aikanaan työnteon perusteella myönnetty. Tästä epäkohdasta kärsii lähes miljoona työeläkeläistä. Tähän kuitenkin päädyttiin vuonna 2004 Jätteenmäen/Vanhasen ensimmäisen hallituksen toimesta. Perusteena oli, että eläkeläiset eivät maksa työeläkemaksua.

Eivätpä tietenkään, kun he ovat ne aikanaan maksaneet, muutenhan heille ei eläkettä olisi kertynytkään. Silloinen eduskunta päätyi jonkin tasapääteorian perusteella siihen, että eläkeläisten pitää maksaa edelleenkin eläkemaksun suuruinen osa, mutta nyt vain osoite oli eläkeyhtiön sijaan verottaja, jotta eläkkeen ja palkkatulon netto olisi sama. Epäkohdan oikaisu on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja perustuslain ikäsyrjinnän näkökulmasta aiheellinen.

Esko Järvenpää

eläkeläinen

Jämsä