

Moni 75-vuotias tai sitä vanhempi voisi saada postilaatikkonsa nykyistä lähemmäs kotiaan. Heistä vain harva hyödyntää tällaista mahdollisuutta, vaikka palvelu on ilmainen.
Kyse on esteettömästä postinjakelusta eli virallisesti erityistalousjakelusta.
Postin jakelupalveluiden tuotepäällikkö Marko Lähteenmäki kertoo, että Postilla on tällä hetkellä erityistalousjakelun sopimuksia kaikkiaan noin 23 000. Tämä on pieni osuus, kun sitä vertaa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien määrään. Yli 75-vuotiaita on nykyisin yli 600 000.
Lähteenmäki arvioi, että erityistalousjakelun suosio kasvoi suunnilleen vuoteen 2015 saakka, mutta sen jälkeen sopimusten määrä on pysynyt melko tasaisena.
”Lääkärintodistuksessa emme kysele mitään henkilökohtaisia sairaustietoja, vaan lääkäri päättää, onko henkilö kykenevä käymään postilaatikolla vai ei.”
Mahdollisuus erityistalousjakeluun on ollut olemassa jo pitkään, vuodesta 1994. Se perustuu postilakiin. Palvelun ehdot ovat pysyneet koko tuon ajan käytännössä ennallaan.
Jos postilaatikon haluaa saada nykyistä lähemmäs, täytyy täyttää muutama kriteeri. Käytännössä asiakkaalla pitää olla ikää vähintään 75 vuotta tai hänellä pitää olla liikuntakyvyn rajoite, joka estää postin hakemisen kauempana olevalta postilaatikolta.
Myös muiden samassa talossa tai huoneistossa asuvien pitää pääsääntöisesti täyttää nämä kriteerit.
Kuitenkin silloin, jos kriteerit täyttävä henkilö on kodissaan pitkiä aikoja yksin, voi palvelun saada, vaikka asuinkumppani ei täyttäisikään kriteerejä. Pitkä aika tarkoittaa Lähteenmäen mukaan muutamia päiviä.

Erityistalousjakelun piiriin pääsee niin, että palvelun tilaa Postin verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella tai Postin verkkopalveluun kirjautumalla. Palvelun voi myös tilata toisen puolesta.
Liikuntaesteisen pitää liittää hakemukseensa lääkärintodistus.
”Lääkärintodistuksessa emme kysele mitään henkilökohtaisia sairaustietoja, vaan lääkäri päättää, onko henkilö kykenevä käymään postilaatikolla vai ei”, Lähteenmäki sanoo.
Jos toinen samassa taloudessa asuva ei täytä kriteereitä, palvelun tilaajan pitää kertoa ja perustella oma tilanteensa tilauslomakkeella.
Erityistalousjakelun voi saada vain vakituiseen osoitteeseen, eikä esimerkiksi kesämökille. Se koskee vain päiväaikaan jaettavia osoitteellisia kirjeitä, postikortteja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä.
Sen sijaan se ei koske paketteja, eikä muita yhtiöitä kuin Postia.
Lähteenmäki arvioi, että osa ihmisistä on tietoisia erityistalousjakelusta, mutta palvelua ei haluta tilata periaatteesta. Monet haluavat pitää kiinni postin hakemisesta ja liikkumisesta.
”Niin kauan, kun minun jalkani toimivat, minä haen postin”, Lähteenmäki kuvaa monen ajatusmaailmaa.
Monet ajattelevat myös niin, että postin hakeminen vähän kauempaa on pienempi paha verrattuna siihen, mitä erityistalousjakelun hyödyntäminen vaatii.
Asiakkaan pitää nimittäin huolehtia siitä, että postilaatikolle tuleminen on turvallista eli esimerkiksi lumet pitää luoda, ja laatikolla pitää olla jonkinlainen valaistus.