Vihreiden tappio on monen tekijän summa – vihervasemmisto menetti vaaleissa yhteensä yli 100 000 ääntä
Ympäristöpuolueen hurja vaalitappio kertoo äänien kasaantumisesta ja puolueen teesien yksipuolueisuudesta, arvioi vaalitutkija.
Vihreiden vaalitulos oli puolueen kannalta synkkä. Spekulointi Maria Ohisalon jatkosta puoluejohdossa on jo alkanut Kuva: Jarno MelaKeskikastin puolueet selkeästi kärsivät siitä, että vaaleista tuli korostuneesti pääministerivaalit, arvioi Åbo Akademin tutkija Lauri Rapeli.
”On aika ilmiselvää, että ääniä on jonkin verran kasaantunut kolmelle suurelle puolueelle.”
Rapeli on ylipiston yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö. Hän on myös kansallisen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen.
Pääministerivaaleissa kolme suurinta puoluetta nosti kannatustaan, kun taas keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät kokivat karvaat tappiot.
Äänimääräisesti kovimman tappion kärsi vihreät, joka sai lähes 137 000 ääntä edellisvaaleja vähemmän.
Vaalitappion on jo spekuloitu johtuvan niin sanotusta strategisesta äänestämisestä, eli siitä, että vihervasemmisto olisi keskittänyt äänensä SDP:lle taistellakseen porvaripuolueita vastaan.
Ääniä vaikuttaa kuitenkin jääneen myös matka varrelle. Vasemmistoliitto ja vihreät saivat yhteensä yli 170 000 ääntä edellisvaaleja vähemmän. SDP:n äänipotti nousi noin 70 000.
Tästä huolimatta taktikointi voi Rapelin mukaan hyvinkin selittää ainakin osuuden vihreiden jättitappiosta.
”On historiallinen tilanne, että pääministeripuolue ylipäätään pystyy nostamaan äänimääräänsä”, Rapeli sanoo.
Vihreät kärsivät myös vaalien asetelmasta, jossa ympäristöasioiden sijaan vaalikeskustelut keskittyivät talouden tasapainottamiseen. Talousasioissa vihreät eivät ole onnistuneet luomaan itsestään vakuuttavaa vaihtoehtoa.
”En tiedä ovatko he sitä yrittäneetkään”, Rapeli sanoo.
Vihreät ovat myös menettäneet monopolinsa ympäristökeskusteluun. Se tarkoittaa, että viherhenkisille äänestäjille on tarjolla myös muita vaihtoehtoja.
”Vasemmistopuolueiden lisäksi myös kokoomus on ottanut vihreitä arvoja agendalleen. Varmaan äänestäjiä on siirtynyt myös sinne”, Rapeli arvioi.
Romahdus näissä vaaleissa ei Rapelin mukaan välttämättä vielä tarkoita sitä, että vihreät jämähtävät tulevaisuudessa pienpuolueeksi.
Viime vuosina politiikka on pyörinyt erityisten kriisien, kuten koronan, Ukrainassa käytävän sodan ja siihen liittyvien energiahuolien ympärillä.
Näissä keskusteluissa vihreiden on ollut vaikea esiintyä vakavana vaihtoehtona.
”Vuoden tai parin päästä ei välttämättä vellota enää näissä kriiseissä, ja se voi puolestaan auttaa vihreitä”, Rapeli arvioi.
Vihreät ovat perinteisesti pärjänneet hyvin kaupungeissa ja nuorten keskuudessa.
Yhdestä vaalitappiosta huolimatta kaupungistuminen ja kasvava huoli ilmastoasioista luovat vihreille potentiaalia tulevaisuudessa.
”Tietenkin jos tulee enemmän tämänkaltaisia selkeitä pääministerivaaleja, niin ne hyödyttävät vain suurimpia puolueita”, Rapeli ennustaa.
- Osaston luetuimmat
