Lähiluonto palvelee paitsi mielenterveyttä, vahvistaa elimistön mikrobiomia ja vastustuskykyä. Kuva: Sanne Katainen
Neurologi näkee työssään ekokriisin ja valintojen vaikutukset terveyteen: Luvassa tauteja, ahdistusta ja loisia
Ilmastolääkäreiden verkostolla on terveisiä päättäjille: terveyttä nakertava ekokriisi on pysäytettävä vielä kun pystytään.Tilaajalle
Juha Lempiäinen painottaa monimuotoisen lähiluonnon merkitystä ihmisten terveydelle. Kuva: Sanne KatainenNeurologi Juha Lempiäinen kuuluu 500 muun lääkärin kanssa ilmastolääkäreiden verkostoon. Ryhmä on laatinut teesit käynnissä oleviin alue- ja kuntavaaleihin ja muuhun päätöksentekoon.
”Olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, elinympäristöjen tuhoutumisesta ja saastumisesta. Ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava kriisi ei saa hukkua viihdeuutisten alle”, Lempiäinen tiivistää.
Ilmastolääkärit pyrkivät vaikuttamaan kansalaisiin ja päättäjiin muun muassa kirjoittamalla lehtiin.
”Ajatuskin inhottaa. Jos sitä alkaisi esiintymään täällä, emme voisi enää syödä marjoja huoletta.”
Lääkärit näkevät työssään ihmisten terveyden rapistumisen, jossa ekokriisillä on oma osansa. Esimerkkinä neurologi mainitsee borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen lisääntymisen.
Ilmaston kuumeneminen ja pakkasten väheneminen auttavat taudinvälittäjiä ja loisia leviämään. Suomeen voi saapua uusia hyttyslajeja, jotka levittävät pahimmillaan jopa malariaa.
Keski-Euroopassa kettujen ja muiden petoeläinten ulosteesta leviävä ekinokokkoosi rajoittaa marjojen syöntiä suoraan metsästä.
Loismato voi levitä suolistosta aivoihin ja pesiytyä sinne.
”Ajatuskin inhottaa. Jos sitä alkaisi esiintymään täällä, emme voisi enää syödä marjoja huoletta”, Lempiäinen toteaa.
Leudot talvet ovat lumettomuudessaan pimeitä, mikä käy mielenterveyden päälle. Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, pääkallokeleistä aiheutuu liukastumisia ja ihmisten into liikkua kärsii.
Rankkasateet ja tulvat puolestaan heikentävät jätevesien puhdistusta, jolloin epidemiat pääsevät leviämään.
Kesähelteiden koveneminen tappaa jo väestöä. Lempiäisen mukaan Euroopassa on viimeisten parin vuoden aikana kuollut hirmuhelteisiin poikkeuksellisen paljon ihmisiä, noin 50 000–70 000 vuosittain.
Helteellä ei suositella fyysistä rasitusta, mikä vähentää ihmisten liikkumista entisestään.
”Ihmiset eivät liiku ja syövät todella epäterveellisesti.”
Monien sairauksien ehkäisyssä ravinnolla ja liikkumisella on keskeinen rooli. Vastaanotollaan Lempiäinen näkee muistisairauksien ja muiden elintapasairauksien lisääntymisen.
”Ihmiset eivät liiku ja syövät todella epäterveellisesti.”
Neurologina Lempiäinen suosittelee kasvispainotteista ruokavaliota. Eläintuotannon hän soisi vähenevän siksikin, että karja- ja turkistilat toimivat hautomoina uusille viruksille, esimerkkeinä lintuinfluenssa ja korona.
”On vain ajan kysymys, milloin syntyy ihmisille vaarallisia ja helposti leviäviä tauteja.”
Maailmanmeno ja ekokriisi ahdistavat monia potilaita neurologisiin oireisiin saakka. Ratkaisuksi ei riitä terapia, vaan tarvitaan tunne siitä, että päättäjät ottavat asiat vakavasti ja tekevät ongelmille jotain.
Julkisissa ruokailuissa ensisijaisen vaihtoehdon tulisi olla kasvisruoka.
Kuntapäättäjille ilmastolääkäreillä on paljon terveisiä. Asutuksen lähellä on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisia metsiä.
Puistot puolestaan virkistävät, viilentävät kesäisin ilmaa ja sitovat hulevesiä. Lähiluonto palvelee mielenterveyttä, vahvistaa elimistön mikrobiomia ja vastustuskykyä.
Ilmastolääkärit suosittelevat vähentämään asukkaiden riippuvaisuutta omasta autosta lisäämällä kevyen liikenteen väyliä ja joukkoliikennettä.
Julkisissa ruokailuissa ensisijaisen vaihtoehdon tulisi olla kasvisruoka. Terveyden ohella valinta palvelee ilmastoa. Lempiäinen vaatii lihantuottajille reilua siirtymää, jossa valtio tukee siirtymistä kasvisten tuotantoon.
Lempiäisen mukaan ydinongelma on, että ihminen on valjastanut maapallon pinnasta yli 70 prosenttia käyttöönsä. Elintilaa ei jää muille lajeille, kuten pölyttäjille, jotka mahdollistavat ruoantuotantomme.
Maaperää köyhdyttävä maankäyttö lisää eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä. Metsiä päätehakataan liian nuorena, Suomessa usein vasta 60-vuotiasta puustoa.
”Mitä vastaamme tuleville sukupolville, jos emme toimi nyt?”
Ilmastonmuutoksen ja luotokadon taltuttamisessa ollaan pahasti myöhässä. On pantava toimeksi, mikäli elämän edellytykset planeetalla halutaan säilyttää.
”Vielä on jäätiköitä ja metsiä jäljellä. Lukuisia ihmisiä voidaan pelastaa. Mitä vastaamme tuleville sukupolville, jos emme toimi nyt, kun asioihin pystytään vielä vaikuttamaan?” Lempiäinen herättelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
