Osa Wärtsilän historiaa Aurajoen suulta luo seinällä tunnelmaa. Entinen elementtitehdas ja K-Rauta sai uuden elämän ja vuokralaisen Turun Itäharjulla. Kuva: Pasi Leino
Wärtsilä kääntää moottorinsa asteittain käyttämään vetyä, metanolia ja ammoniakkia
”Moottoriteknologia pystyy polttoainesiirtoon, muutos hiilettömyyteen koko polttoaineketjulle on vaikeampaa.”TilaajalleTurku
Wärtsilällä on muutto Turussa Industry Cityyn entisen K-raudan ja elementtitehtaan kiinteistöön. Teknisestä ja kenttähuollosta vastaava Olli Laakso ja laboratoriossa avustava Sami Saarela tutkivat huoltoon toimitettua moottorin kiertokangen pesää. Kuva: Pasi LeinoLaiva- ja voimalamoottoreita valmistava ja huoltava Wärtsilä elää teknologista murrosta. Vihreä siirtymä liikuttaa suurimpiakin moottoreita.
Muutos tarkoittaa diesel- ja kaasumoottoreiden valmistajalle siirtymistä asteittain tulevaisuuden polttoaineisiin: ammoniakkiin, vetyyn ja metanoliin.
”Wärtsilän strategiana on tänään dekarbonisaatio — siirtyminen hiilettömyyteen energian ja merenkulun markkinoilla”, kertoo Wärtsilän Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa.
Globaalisti toimiva Wärtsilä aikoo tutkimus- ja kehitysinvestoinnein luoda vuoteen 2030 mennessä voimala- ja laivamoottoreilleen nollapäästöinen tuoteportfolio.
Samoin yhtiö pyrkii omassa toiminnassaan hiilettömyyteen.
Wärtsilän suuret dual-fuel -moottorit pystyvät jo nykyisin käyttämään rinnan ja vaihtoehtoisesti kaasua ja dieseliä. Nämä polttoaineet ovat hiilivetyjä.
”Olemme olleet johtavia monipolttoainemoottoreissa, ja tulevaisuudessa siirrymme askelittain yhä vähäpäästöisempään.”
Wärtsilän Mäntymaan mukaan kehitteillä on uusia blendejä, polttoaineseoksia: moottoreissa käytetään sitä polttoainetta, mitä on saatavilla.
MT:n haastattelussa hän viittasi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettamaan tavoitteeseen: maailman merillä liikennöivien alusten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen tulee puolittua vuoteen 2050 mennessä. Viime kädessä tavoitteena ovat hiilettömät polttoaineet.
Tiukka aikataulu merkitsee sitä, että muutoksen tulee tapahtua jo laivan elinkaaren aikana. Ympäristösääntely kiristyy, ja se tuo tarpeen kehittää puhdasta teknologiaa.
”Moottoriteknologia pystyy siirtymän hoitamaan. Haastavampaa on polttoaineiden saatavuus ja se, miten koko toimitusketjut varastoon saadaan pelaamaan yhteen.”
Mäntymaa viittaa biopolttoaineisiin, vetyyn ja metanoliin.
Wärtsilä avasi viime kesänä Vaasassa uuden teknologiakeskuksen, Sustainable Technology Hubin. Technology Hub on Wärtsilälle merkittävä 200 miljoonan investointi.
Vaasaan siirretään parhaillaan moottorien tuotanto Italian Triestestä — jonne isojen W-46-moottorien ja koko 4-tahtisten valmistus siirrettiin Turun-tehtaalta vuonna 2004.
Italiaan jää huoltoa, myynti, projektitoimintaa ja tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Turulle tuo vuoden 2004 siirto ja työpaikkojen vähennys 700:sta 200:aan olivat kova isku. Huolto, koulutus, tutkimus ja kehitys sekä osaaminen jäivät.
Nyt Turun henkilöstövahvuus on lähes 400 henkilöä. Heillä on parhaillaan muutto uuteen osaamiskeskukseen Kupittaan tiedepuistoon.
”Kaupunki on hyvä esimerkki Triestelle siitä, että yrityksen toiminta ei lopu, vaikka moottorien valmistus siirtyy muualle”, Wärtsilä Marine Powerin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jarno Salonen kuvaa yhtiön Turun yksikköjen kasvua teknologian kehittäjänä, kouluttajana ja huollon keskuksena.
Turussa on maan suurin meriklusteri. Turun yliopisto,Åbo Akademi, Meyerin telakka, suunnittelutoimistot sekä yhteistyö yliopistojen, Turun Ammattikorkeakoulun ja Novia AMK:n kanssa hyödyttävät koko ekosysteemiä.
Wärtsilän elokuussa avatut uudet tilat Kupittaan Untamonkadulla ovat osa Suomen suurinta korkeakoulukampusta. Seinänaapurina on Turun AMK moderneine testilaboratorioineen.
Industry City Turun Itäharjulla tunnetan entisenä K-Rautana ja elementtitehtaana. Kuva: Pasi LeinoTeknisen huollon ja kenttähuollon muutto Turun Stålarminkadulta Industry Cityksi ristittyyn entiseen elementtitehtaaseen ja entiseen K-Rautana toimineeseen kiinteistöön Turun Itäharjulla oli vielä käynnissä MT:n vierailulla.
Wärtsilä johtaa nelivuotista Chain zero emission marine -ekosysteemihanketta. Business Finlandin osittain rahoittamassa kymmenien miljoonien eurojen hankkeessa Wärtsilän, yrityskumppaneiden ja tutkimusyhteisön tavoitteena on hiilipäästötttömyys polttoainetutkimuksen, tuotekehityksen ja meriteknologian avulla.
Metanoliakin merenkulkuun
Wärtsilä ei yksin kykene muuttamaan koko merenkulkua, mutta yritysyhteistyöllä se pystyy levittämään päästötöntä teknologiaa.
Wärtsilän tuotekehityksen suunnittelupäällikkö Tuukka Laakso johti moottorisuunnitteluprojektia ensimmäisille moottoreille, jotka muutettiin käyttämään dieselin sijasta metanolia.
Metanolimoottorin tilasi Stena Line. Stena Germanica -aluksen neljä käytössä olevaa moottoria muutettiin käymään sekä metanolilla että dieseliä.
Nyt esimerkiksi aailman suurimpiin konttialusvarustamoihin lukeutuvat Maersk ja CMA-CGM aikovat jatkossa käyttää konttilaivoissaan polttoaineena myös metanolia.
Wärtsilän esimerkki ja patentti poikivat jatkoa.
Ylhäällä Turun Untamonkadulla. Olli Laakso (vas.) vastaa Turussa teknisestä ja kenttähuollosta. Tayfun Pisirici vetää koulutusta Wärtsilän meriakatemiassa. Tuukka Laakso on suunnitellut ensimmäiset metanolimoottorit ja Jarno Salonen vastaa liiketoiminnan kehityksestä Wärtsilän Turun-meriklusterissa. Kuva: Pasi Leino- Osaston luetuimmat
