Ajat muuttuvat, moottori jyskyttää. Laiva kulkee, polttoaine vaihtuu.
Muistan vierailleeni Wärtsilän Turun-tehtaalla jo 1990-luvulla. Testipedeillä jyskyttivät talonkokoiset dieselit ennen toimitustaan eri puolille maailmaa.
Silloin moottorit suunniteltiin käyttämään heikompilaatuistakin — lue edullista —polttoöljyä. Insinöörin vähän liioitelluin sanoin: ”asfaltin paloja tankkiin”.
Vihreä siirtymä toimii kysynnän tahdittajana suurissa voimaloiden ja laivojen dieselmoottoreissa. Wärtsilä kehitti ensin monipolttoainemoottorin, joka kävi nesteyteyllä maakaasulla ja dieselillä.
Päästöttömyys ja sitä edellyttävä sääntely toimivat merikuljetuksia ohjaavana draiverina myös jatkossa. Siitä tulee normi.
Vety, metanoli ja ammoniakki ovat tulevaisuuden polttoaineita, joita jo nyt voi sekoittaa hiilivetyjen kuten lng:n ja dieselin kanssa.
Moottoreilta ne edellyttävät käytettävien metalliseosten kestävyydeltä uusia ominaisuuksia.
Laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta on rajoittanut vuoden 2015 alusta voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi. Se muutti ajattelua ja moottorienkin suunnittelua.
Vihreät kuljetukset ja viranomaisten sääntely ohjaavat tänään yhä tiukemmin varustamoja ja moottorinvalmistajaa.
Kotiläksynsä on kullakin: jokainen wärtsiläläinen opiskelee 7-moduulisen dekarbonisaatio-opetuspaketin.
Vedyn osalta Wärtsilä ja suomalainen Hycamite TCD Technologies kehittävät kustannustehokasta vedyn tuotantoa nesteytetystä maakaasusta, lng:stä. Vety tuotettaisiin aluksella.
Vedyn ja lng:n sekoituksella toimivat Wärtsilän monipolttoainemoottorit voivat vähentää aluksen hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä.
Prosessin sivutuotteena syntyy kiinteää hiiltä, joka voidaan hiilidioksidia helpommin varastoida ja käsitellä aluksella.
Kehitys on nopeaa: konseptin pitäisi olla valmiina pöydällä jo kesällä 2023 ja testausyksikkö käytössä ensi vuoden loppupuolella.