

Viimeisimmissä markkinareaktioissa dieselin hinnat ovat nousseet jopa raakaöljyä voimakkaammin. Dieselin hinta on kuljetusalalle yksi keskeisimmistä kustannustekijöistä.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan kehitys herättää huolta kuljetusalalla.
”Kesäkuussa rauenneet rauhan aikeet Iranin ja Yhdysvaltain välillä ovat taas nostaneet paineita dieselin hintaan, koska Eurooppa on riippuvainen tuontidieselistä. Kesäkuun optimismi hintakehityksestä näyttäisi olevan mennyttä”, Kujala toteaa.
Hormuzinsalmeen liittyvät riskit pitävät polttoainemarkkinat herkkinä. Dieselin hinnassa näkyy yleensä nopeasti kaikki energiavirtoja koskeva epävarmuus.
”Kesäkuun raakaöljyn hinnan nousu jäi lopulta melko lyhytaikaiseksi, mutta diesel näyttää reagoineen huomattavasti voimakkaammin. Nyt markkinat näyttävät uskovan tilanteen rauhoittuneen, mutta jos Iraniin liittyvä kriisi kärjistyisi taas, dieselin hinnannousu Suomessa voisi olla hyvin nopeaa”, Kujala sanoo.
”Kesäkuussa rauenneet rauhan aikeet Iranin ja Yhdysvaltain välillä ovat nyt taas nostaneet paineita dieselin hintaan, koska Eurooppa on riippuvainen tuontidieselistä.”
SKAL:in jäsenyritykset suhtautuvat Kujalan mukaan tilanteeseen huolestuneesti, koska kannattavuus on ollut jo pitkään heikko.
”Keväällä barometrimme kannattavuusarviot olivat lähes yhtä alhaalla kuin keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan käynnistyessä. Jo muutamien kymmenien senttien nousu litrahinnassa näkyy nopeasti yritysten tuloksessa. Uudet kustannuspiikit syövät herkästi myönteisen kehityksen.”
Toimitusjohtajan arvio on, että ellei Lähi-idän tilanne merkittävästi kärjisty, dieselin hinta pysyy lähikuukausina nykyistä korkeammalla ja ailahtelevampana.
”Jos Yhdysvaltojen ja Iranin välinen vastakkainasettelu kasvaa entisestään, nousupaine voisi olla huomattava myös Suomessa.”

Anssi Kujala painottaa, että diesel-kalustolla ajaminen on Suomessa tällä hetkellä välttämätöntä.
”Raskaassa tavaraliikenteessä diesel on edelleen ylivoimaisesti tärkein käyttövoima, eikä vaihtoehtojakaan laajamittaisesti ole Suomessa käytössä olevaan Euroopan raskaimpaan kalustoon. Käytännössä lähes koko raskas kuljetusjärjestelmä, pitkät etäisyydet, suuret kuormat ja ympärivuotinen toiminta perustuvat tällä hetkellä dieseliin”, Kujala toteaa.
Raskaassa kalustossa käyttövoimasiirtymä on hidasta.
”Sähkön käyttö lisääntyy, mutta noin yhdeksän kymmenestä kuljetusyritysten autoinvestoinnista kohdistuu edelleen dieselkalustoon. Biokaasun käytön lisääntymistä pidän tärkeänä, sillä siinä pystytään hyödyntämään maatalouden sivuvirtoja ja se tuo työtä kotimaahan.”
Vaihtoehtoiset käyttövoimat täydentävät dieseliä tietyissä käyttökohteissa, kuten kevyessä jakeluliikenteessä kaupunkiseuduilla. Ne eivät kuitenkaan vielä korvaa dieseliä laajasti esimerkiksi puutavara-, maa-aines-, elintarvike- tai runkokuljetuksissa.
”Sähkön käyttö lisääntyy, mutta Kuljetusbarometrimme mukaan noin yhdeksän kymmenestä kuljetusyritysten autoinvestoinnista kohdistuu edelleen dieselkalustoon.”
Missä menee dieselin litrahinnassa sellainen kipuraja, että kuljetusalan yritykset joutuvat supistamaan toimintaansa?
”Yhtä euromääräistä kipurajaa on mahdoton määrittää, koska vaikutus riippuu sopimuksista, ajomääristä ja siitä, onko käytössä polttoaineklausuuli. Jos kuljetusyrityksellä on kuljetuksen tilaajan kanssa sopimus, joka ottaa huomioon nopeatkin hintanousut, tilanne on kohtuullinen”, Kujala vastaa.
Ongelmana ei toimitusjohtajan mukaan välttämättä ole yksittäinen litrahinta, vaan nopea hinnannousu, johon sopimukset eivät ehdi reagoida.
”SKAL:in barometrin mukaan kannattavuus on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, joten puskurit ovat monessa yrityksessä ohuet.”
Kujala arvioi, että osa yrityksistä joutuu lykkäämään investointeja, vähentämään kalustoa tai vetäytymään vähiten kannattavista ajoista, jos dieselin korkea hintataso pitkittyy.
”Mikään yritys ei voi harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa ja autot kyllä otetaan pois ajosta, jos kuljetuksista saatava hinta ei vastaa kustannuksia.”

Pitäisikö valtiovallan tehdä jotain asialle?
”Kyllä. Suomen kilpailukyvystä on huolehdittava tilanteessa, jossa kuljetuksia ei voida nopeasti siirtää muihin käyttövoimiin. Keväällä ajoimme jakeluvelvoitteen alentamista, mutta hallitus ei tarttunut siihen. Se olisi ollut vaikuttava keino ja olisi lisännyt myös verotuloja.”
SKAL on pitänyt esillä myös ammattidieselin käyttöönottoa, jotta kansainvälisessä kilpailussa toimivien kuljetusyritysten ja kaikkien muiden yritysten kustannusrasitus ei kasva kohtuuttomaksi.
”Laki on juuri nyt lausunnoilla ja pidämme tärkeänä, että tämä veronpalautus ammattimaiseen liikenteeseen on riittävä. Lisäksi polttoaineverotuksen ja muun sääntelyn tulee olla ennustettavaa, eikä lisätä kustannuspainetta.”
Lähivuosina kuljetusalaa kohtaavat muutkin haasteet. Vuonna 2028 tulee voimaan EU:n laajuinen polttoainejakelun päästökauppa ja samalla jakeluvelvoite nousee reippaasti. Polttonesteiden hintojen odotetaan nousevan rajusti näiden yhteisvaikutuksesta.
”Vuosi 2028 tulee olemaan suomalaisen logistisen kilpailukyvyn kohtalonhetki. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on löydettävä lisää keinoja, millä kustannukset pidetään kurissa.”