
Polttoaineiden hinnat pysyvät Suomessa korkeina ennen kaikkea verotuksen ja jakeluvelvoitteen vuoksi, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Lausalan mukaan raakaöljyn maailmanmarkkinahinta vaikuttaa bensan ja dieselin pumppuhintoihin Suomessa vain rajallisesti, vaikka raakaöljyn hinta on heilahdellut voimakkaasti.
”Bensan ja dieselin hinnasta noin 70–75 prosenttia Suomessa koostuu veroista. Suurin osa niistä on kiinteitä veroja, kuten polttoaineveron hiilidioksidikomponentti ja huoltovarmuusmaksu”, Lausala kertoo.
”Bensan ja dieselin hinnasta noin 70–75 prosenttia Suomessa koostuu veroista.”
Hänen mukaansa tämä selittää, miksi polttoaine on Suomessa kalliimpaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsi laski polttoaineverotustaan, mutta Suomessa hallitus ei ryhtynyt vastaaviin toimiin.
”Kehysriihessä tätä polttoaineen verotusta pohdittiin, mutta Purra sanoi, että Suomella ei ole tähän varaa, piste”, Lausala toteaa.
Toinen merkittävä hintatekijä on jakeluvelvoite eli uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuus. Tämän vuoden alussa jakeluvelvoite nousi 19,5 prosenttiin, mikä Lausalan mukaan nosti pumppuhintoja noin 3–5 senttiä litralta. Ensi vuoden alussa velvoite nousee taas lisää.
Jakeluvelvoite vaikuttaa erityisesti dieselin hintaan.
Lausalan mukaan Ruotsi on laskenut oman jakeluvelvoitteensa EU:n minimitasolle. Naapurimaan halpa polttoaine on aiheuttanut polttoainerallin.

Lausala nostaa esiin myös Nesteen aseman Suomen markkinoilla. Suomessa on vain yksi jalostamo, Porvoon jalostamo, ja Neste on samalla yksi maailman johtavista uusiutuvien polttoaineiden valmistajista.
Neste on ilmoittanut Porvoon jalostamon laajasta huoltoseisokista elokuun ja lokakuun välille. Lausalan mukaan seisokin vaikutusten arviointi on vielä vaikeaa, mutta tilanne voi vaikeutua, jos samaan aikaan kansainväliset öljymarkkinat häiriintyvät.
”Jos Hormuzinsalmen tilanne menee todella huonoon suuntaan, niin sen yhteisvaikutus ei ainakaan laske hintoja”, hän kertoo.
Lausalan mukaan myös Ukrainan iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin vaikuttavat polttoainemarkkinoihin. Venäjä on edelleen merkittävä jalostettujen polttoaineiden tuottaja ja viejä.
”Mitä enemmän yhdysvaltalainen kuluttaja valittaa pumppuhinnoista, sitä todennäköisemmin salmet alkavat avautua tavalla tai toisella, vaikka nyt näyttääkin huonolta.”
”Ei se tule ainakaan laskemaan hintoja. Suoraa vaikutusta on vaikea arvioida, mutta iskut öljynjalostamoihin vaikuttavat bensan ja dieselin globaaliin saatavuuteen”, Lausala sanoo.
Keväällä diesel oli poikkeuksellisesti bensiiniä kalliimpaa, mutta Lausalan mukaan markkina on nyt palaamassa normaalimpaan tilanteeseen, jossa diesel on hieman bensiiniä kalliimpaa, mutta ero ei ole niin suuri kuin keväällä.
Taustalla dieselin korkeassa hinnassa oli erityisesti ns. keskitisleiden, joihin diesel kuuluu, jalostuskapasiteetin niukkuus Euroopassa.
”Kilpailu heikentyi, ja jalostusmarginaalit nousivat voimakkaasti. Se näkyi esimerkiksi Nesteen tuloksessa”, Lausala sanoo.
Jalostusmarginaalilla tarkoitetaan polttoaineiden myyntihinnan ja raakaöljyn hankintahinnan välistä erotusta.

Autoalan Keskusliiton Lausalan mukaan tilanne ei näytä tällä hetkellä kovin ruusuiselta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin osalta ennustuksia on mahdotonta tehdä. Ennen marraskuun välivaaleja presidentillä on kuitenkin kovat paineet saada Hormuzinsalmi auki.
”Mitä enemmän yhdysvaltalainen kuluttaja valittaa pumppuhinnoista, sitä todennäköisemmin salmet alkavat avautua tavalla tai toisella, vaikka nyt näyttääkin huonolta”, Lausala toteaa.
Loppuvuoden näkymät eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole erityisen valoisat.
”En olisi kauhean optimistinen loppuvuoden pumppuhinnoista, kun katsoo tätä nykytilannetta”, Lausala arvioi.