Norjassa on kokeiltu haukkuvia, ulvovia ja puhuvia junia: Yksi ääni todella karkottaa eläimet raiteilta

Norjassa kokeillaan erilaisia ääniä, jotta villieläinten ja junien törmäyksiä saataisiin estettyä.

Tutkijoiden tavoitteena on pelottaa eläimet pois raiteilta ennen junan saapumista.

Kokeet aloitettiin eläinten ruokintapaikoilla Norjassa Østerdalenin vuoristoalueilla ja Ruotsin alangoilla vuonna 2020.

”Havaitsimme, että luonnon äänet olivat paljon tehokkaampia kuin junan torvet ja muut vaarattomat äänet. Valolla ei myöskään ollut vaikutusta”, kertoo tutkija Aina Winsvold Maaseutu- ja aluetutkimuksen laitos Ruraliksesta.

Ääniä on testattu myös rautateiden varsilla ja kokeillaan nyt liikkuvissa junissa.

Junissa testaaminen laajenee Norjassa vielä ennen kesää, kun kolme matkustajajunaa varustetaan kaiuttimilla. Sotilaskäyttöön kehitettyjen kaiuttimien kantama on 500 metriä.

Nyt kokeiluja on tehty kahdessa tavarajunassa ja kahdessa huoltojunassa Nordlandsbanen-radalla. Kokeiluja kaiuttimien kanssa aiotaan laajentaa myös Ruotsiin.

Ajatuksena on, että junan kuljettaja laittaa äänen soimaan, kun hän havaitsee eläimen raiteilla tai niiden läheisyydessä.

Tärkeää on myös se, että kuljettajan pitää huomata eläin tarpeeksi ajoissa, jotta se ehtii alta pois – myös pimeässä, sumussa ja lumimyrskyssä.

Apuna voi käyttää tekoälyä ja inrapunakameroita, joista tietyt kamerat voivat Winsvoldin mukaan tunnistaa eläimen jopa 1 500 metrin päästä.

Ääniasiantuntija Robin Støckert (vas.) ja kaluston kunnosspitoyhtiö Mantenan Bjørn Rune Rogne tarkastelivat testilaitteita junien huoltokeskus Marienborgissa Trondheimissa. Kuva: Aina Winsvold

Norjassa junat muun muassa ulvovat, haukkuvat, huhuilevat ja puhuvat. Eläinten reaktio kuvataan videolle ja analysoidaan.

Eri eläimiä pelottavat Winsvoldin mukaan eri äänet.

Japanissa on kokeiltu muun muassa yhdistelmää koiran haukunnasta ja peurojen hätä-äänistä. Eläinvahingot ovat vähentyneet 40 prosenttia.

Ruotsissa on testattu suden ulvomista kiinteillä testausasemilla, mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta. Winsvoldin mukaan ongelmana on, että saalistaessaan susi ei ulvo, vaan on hipihiljaa.

Norjassa tehokkaimmaksi peloteääneksi on osoittautunut ihmisääni.

”Ihmisen rauhallinen puhe on eläimille kaikkein pelottavinta. Se on pahin ääni”, kertoo Winsvold.

Norjassa raiteiden vierestä ihmisääniä soitettaessa eläimet poistuivat alueelta 88 prosentissa tapauksista.

Myös koiran ääni pelottaa hirviä enemmän kuin esimerkiksi tikan tai pöllön ääni.

Ranskassa junat tuuttaavat ääntä ulos jatkuvasti.

Ääntä toistetaan viiden sekunnin välein eli noin 110 metrin välein, kun juna kulkee 80 kilometrin tuntivauhtia.

Kyseessä on eri eläinten vaaraääntelyn sekoitus, joka on kehitetty Ranskassa. Sitä kokeilleet kaksi junaa ei ole törmännyt eläimiin lähes kahteen vuoteen.

Viime vuonna junat törmäsivät Ranskassa lähes 3 000 kertaa villisikoihin, lintuihin, peuroihin ja mäyriin. Myös Japanissa on vuosittain noin 3 000 eläimen ja junan törmäystä.

Norjassa on kokeiltu, pelottaisiko esimerkiksi huhuileva juna eläimet pois raiteilta. Kuva: Heikki Willamo

Norjassa rekisteröidään vuosittain noin 20 000 autojen ja junien törmäystä villieläimiin. Alle jääneiden metsäkauriiden määrä on noussut 50 prosenttia viiden vuoden aikana.

”Muistiin merkitään vain rajallinen määrä lajeja, kuten hirvieläimet, villisiat, karhut, sudet, ahmat ja kotkat”, kertoo Winsvold.

Tieto törmäysten määrästä on Winsvoldin mukaan huomattavan epävarmaa.

Jopa kolmasosa törmäyksistä voi jäädä ilmoittamatta. Kolmasosaa rekisteröidyistä törmäykseen joutuneista eläimistä ei koskaan löydetä.

Noin kahdeksan prosenttia eläimiin törmäyksistä tapahtuu rautateillä, mutta törmäystiheys kilometriä kohden on rautateillä suurempi kuin autoteillä.

Ruotsissa villieläimiin törmäämisen sosioekonomisten kustannusten arvioidaan olevan 10 miljardia kruunua teiden ja 1,5 miljardia kruunua rautateiden varsilla.

Tarkempia tuloksia Norjan kokeilusta on odotettavissa kolmen vuoden päästä.

Luonnonvaraisten eläinten varoitusjärjestelmää kehittäviin ja testaaviin tutkimuskumppaneihin kuuluvat Ruralis, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto, Enviroplanning AB ja Nibio.

Yhteistyötä tehdään myös rautatieviranomaisten (Trafikverket, Jernbanedirektoratet, Bane Nor), junayhtiöiden (Norske Tog, SJ ja Vy), teknologia- ja äänikehittäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Norjassa projektia rahoittavat Bane Nor ja Norjan rautatiehallinto (Norske Tog).

VR:llä ei ole Suomessa menossa kokeiluja, joissa junat käyttäisivät ääntä eläinvahinkojen estämiseksi.