Junien alle jää satoja eläimiä vuosittain ‒ tämä peto on joutunut onnettomuuksiin entistä useammin

Junien alle jää noin 300–400 eläintä vuosittain, kertovat VR:n asiantuntijat.

Raideliikenteessä tapahtuvat eläinonnettomuudet painottuvat vahvasti tiettyihin eläinlajeihin ja alueisiin, kertovat liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin asiantuntijat.

Ylivoimaisesti yleisimpiä junan alle jääviä eläimiä ovat Pohjois-Suomessa porot ja muualla Suomessa hirvet sekä peurat ja muut kauriseläimet.

Harvinaisempia, mutta mahdollisia ovat myös esimerkiksi joutsenet, kotkat, karhut, ahmat sekä satunnaisesti koirat.

Viiden viime vuoden tarkastelussa eläinonnettomuuksien kokonaismäärä on Fintrafficin mukaan pysynyt melko vakaana, mutta vuosien välillä ja eläinlajeittain on vaihtelua.

Tänä vuonna ovat korostuneet hirvet, porot ja peurat.

Poroille onnettomuuksia tapahtuu Fintrafficin mukaan ympäri vuoden. Poronerotteluaikoina onnettomuuksia on yleensä vähemmän, kun porot ovat pääosin aitauksissa.

Hirvieläinonnettomuudet painottuvat usein syksyyn, mutta myös keväällä on nähtävissä piikkejä, kun eläimet lähtevät jälleen liikkeelle talven jälkeen.

Karhujen ja junien törmäykset ovat harvinaisia, mutta niitäkin tapahtuu.

Fintrafficin tilastojen mukaan karhutörmäyksiä on ollut vuodesta 2016 lähtien yksittäisiä tai joitakin tapahtumia vuosittain, ja viime vuosina hieman enemmän kuin aiemmin.

Karhut eivät liiku talviaikaan, joten tapaukset ajoittuvat keväästä syksyyn, tyypillisesti maalis–huhtikuusta marraskuulle. Törmäykset painottuvat yleensä Itä-Suomeen, mutta yksittäisiä tapauksia on ollut myös muualla.

Yhdessä onnettomuudessa voi kuolla kerralla useita eläimiä. Vuonna 2024 Mänttä-Vilppulassa junan alle jäi kolme karhunpentua, 2018 Lieksassa taas emo ja pentu.

Kuljettaja toimii aina turvallisuus edellä, muistuttaa Fintraffic.

”Jos kuljettaja näkee eläimen raiteilla, hän pyrkii jarruttamaan junan turvallisesti, mutta junien pitkät jarrutusmatkat rajoittavat pysäyttämismahdollisuuksia merkittävästi. Usein eläin juoksee raiteille niin yllättäen, ettei törmäystä voi enää estää”, kertoo Fintraffic.

Taajama-alueella liikenne voidaan tarvittaessa pysäyttää ja eläin ohjata pois raiteilta. Silloin tällöin raiteille eksyy esimerkiksi joutsenia.

Tapaukset ovat Fintrafficin mukaan kuitenkin harvinaisia verrattuna varsinaisiin eläintörmäyksiin.

Kun eläin jää junan alle, veturinkuljettaja tekee aina ilmoituksen liikenteenohjaukseen Fintrafficille.

Kun juna törmää erityisesti isompaan tai rauhoitettuun eläimeen, tilanteesta ilmoitetaan aina viranomaisille. Hätäkeskus hälyttää paikalle tarvittavat toimijat eläinlajista riippuen.

Esimerkiksi porojen ja hirvien kohdalla hätäkeskus ilmoittaa tapauksesta eteenpäin muun muassa paliskunnalle tai riistanhoitoviranomaisille.

Ruhot kerätään yleensä talteen ja liha pyritään hyödyntämään, jos se on turvallista ja mahdollista.

Eläinten alle jäämiset aiheuttavat harvoin liikenteen keskeytymistä, mutta joissain tilanteissa eläin voi törmätä veturiin siten, että syntyy tekninen vika, jota ei pystytä korjaamaan paikan päällä. Kalusto ohjataan tarvittaessa tarkastukseen ja pesuun seuraavalle huoltovarikolle, kertoo VR.