Kalastuksenvalvojat: Kalastajilla eniten puutteita pyydysten merkinnöissä ja kalastonhoitomaksussa
Pyydyksien heikko merkintä on jo pitkään jatkunut ongelma vaikka huonosti merkitty pyydys voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita.
Jäältä kalastettaessa pyydys on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla. Kuva: Lari LievonenKyselyn perusteella kalastuksenvalvojat kohtaavat valvontatyössä eniten puutteita pyydysten merkitsemisessä. Muut yleisimmät puutteet liittyivät kalastonhoitomaksuun. Maksu oli joko unohtunut maksaa kalastajilta kokonaan tai kuitti kalastonhoitomaksun maksamisesta oli unohtunut piirongin laatikkoon. Lain mukaisesti kalastaessa on oltava todistus kalastonhoitomaksun maksamisesta ellei kyse ole pilkkimisestä, onkimisesta tai silakan litkauksesta.
"Tulos ei yllätä", toteaa järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. Pyydysten merkinnän puutteet ovat Vesan mukaan jo vuosia jatkunut ongelma.
Seisovien ja kiinteiden kalanpyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on pakollista. Kalanpyydysten merkinnän tarkoituksena on parantaa muun muassa veneilyturvallisuutta ja helpottaa kalastuksenvalvontaa.
Puutteet käyvät ilmi kyselystä, jonka Kalatalouden Keskusliitto teki viime vuoden lopulla 1680 kalastuksenvalvojalle. Kyselyyn vastasi 637 kalastuksenvalvojaa.
Neljännes kyselyyn vastanneista kalastuksenvalvojista oli sitä mieltä, että kalastuksenvalvojilla ei ole riittäviä valtuuksia työnsä kunnolliseen suorittamiseen. Erityisesti he toivoivat lisävaltuuksia tarkastaa kalastajien suljettuja astioita ja reppuja mahdollisten pyyntimitan alittavien saaliiden osalta.
"Kyselyn tulosten pohjalta vaikuttaa, että kalastuksenvalvontaa pitää viedä ammattimaisempaan suuntaan", arvioi toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliiton tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
