Näissä maissa asuvat Euroopan huonokuntoisimmat — Suomella hätkähdyttävä tulos vertailussa

Huolestuttavan monet eurooppalaiset liikkuvat auttamatta liian vähän.

Melkein puolet ei treenaa tai urheile lainkaan. Yli kolmannes kyllä liikkuu, mutta suosituksiin nähden liian vähäisesti, kertoo Maailman terveysorganisaatio WHO:n raportti (2023).

Raportin tuloksista uutisoi Euronews.

OECD:n ja WHO:n mukaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen estäisi tuhansia ennenaikaisia kuolemia EU-alueella ja toisi miljardien eurojen säästöt terveydenhuoltojärjestelmään.

Entä mistä sitten löytyvät Euroopan sohvaperunat ja himoliikkujat?

Raportissa viitataan useisiin tutkimuksiin. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan niukimmin kuntoilevat löytyvät Portugalista, Saksasta, Kyprokselta ja Italiasta.

Kyseisissä maissa jopa yli 45 prosenttia kansalaisista liikkuu liian vähän.

Suomessa luku oli kenties hätkähdyttävästikin EU-maiden pienin: Vain 19 prosenttia suomalaisista liikkui kyselyn mukaan liian vähän.

Ylipäätään Pohjoismaissa liikkumattomien osuus oli merkittävästi pienempi kuin Etelä-Euroopassa.

Mukana vertailussa on myös Venäjä, jonka tulos oli Suomeakin alhaisempi, 18 prosenttia.

Säännöllinen urheilu ei kuulunut läheskään kaikkien vastaajien arkeen.

Melkein puolet (45 prosenttia) vuonna 2022 julkaistuun Eurobarometrin kyselyyn vastanneista kertoi, ettei koskaan harrasta urheilua. Vain kuuden prosentin osalta urheilu oli säännöllistä.

Urheilulla viitataan kyselyssä fyysiseen aktiviteettiin kuten puistossa juoksemiseen tai uimiseen uimahallissa.

Naiset ja ikääntyneet ihmiset osallistuivat muita harvemmin urheiluharrastuksiin, kuten myös pienituloiset.

Kaikkein liikunnallisimpia olivat kyselyn perusteella nuoret, 15—24-vuotiaat. Heistä yli puolet kertoi urheilevansa jokseenkin säännöllisesti.

Suomi briljeerasi tässäkin vertailussa. Säännöllisesti urheilevien osuus oli Suomessa peräti 18 prosenttia ja epäsäännöllisestikin urheilevien 53 prosenttia.

Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista kyselyyn vastaajista kertoi, ettei urheile lainkaan.

Suurin syy urheilulle oli vastaajien mukaan terveyden parantaminen. Toisena tuli kunnon parantaminen, kolmantena rentoutuminen.

Suurimpana esteenä liikkumiselle vastaajat kertoivat ajanpuutteen. Neljännes vastaajista kertoi syyksi motivaation ja yleisen kiinnostuksen puuttumisen.

Raportissa verrattiin myös maittain liikkumattomuudesta aiheutuvia terveydenhuollon kuluja. Saksassa luku oli yli kaksi miljardia, Italiassakin 1,3 miljardia.

Kulut selittyvät tosin myös kyseisten maiden suurella väkiluvulla.

Onko Suomi siis kuntoilijoiden luvattu maa?

Täällä tehtyjen tutkimusten perusteella tilanne ei ole aivan niin valoisa, kuin miltä WHO:n raportin perusteella näyttää.

Alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi, kertoo viime vuonna julkaistu Terve Suomi -tutkimus.

Miesten osalta luku on 46 prosenttia, naisilla vain 38 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aikuisten tulisi harrastaa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa.

Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa tulisi olla vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa.

Hyvää kestävyysliikuntaa ovat THL:n mukaan esimerkiksi pyöräily, juoksu, kävely, uinti ja tanssi.