

Hyvinvointialueiden it-hankkeiden tilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen. Siinä, missä osalla alueista palveluiden digitalisaatio on jo pitkällä, toisilla alueilla työtä on tehtävänä muita enemmän.
Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hyvinvointialue on palveluiden digitalisoinnissa pisimmällä, ei voi sanoa. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikön johtaja Aleksi Yrttiaho kertoo, että vastaus riippuu siitä, mistä kulmasta asioita katsotaan.
Yrttiaho huomauttaa, että hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen jälkeen ne ovat kilpailuttaneet lukuisia it-järjestelmiä. Alueet ovat tehneet sopimuksia muun muassa uusista potilastietojärjestelmistä ja digitaalisista asiointikanavista.
Hyvinvointialueet ovat lähteneet liikkeelle hyvin erilaisista tilanteista. Osalla taustalla on kuntayhtymämallisia ratkaisuja, joissa suuremmalla maantieteellisellä alueella on valmiiksi käytössä samoja ratkaisuja. Toisilla hyvinvointialueilla taas erilaisia ratkaisuja on ollut käytössä runsaasti.

Alueilla, joilla on ollut käytössä paljon erilaisia järjestelmiä, työtä pelkästään järjestelmien yhtenäistämisen suhteen on luonnollisesti muita enemmän. Järjestelmiä yhtenäistetään ja päivitetään uusiin monilla hyvinvointialueilla Yrttiahon arvion mukaan vielä ensi vuonnakin.
Potilastietojärjestelmien lisäksi monilla hyvinvointialueilla on otettu käyttöön myös niin sanottuja digitaalisia sotekeskuksia, joiden ideana on koota yhteen hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettuja digitaalisia palveluita. Asiakkaille nämä digitaaliset palvelut näkyvät esimerkiksi mobiilisovelluksina.
Digitalisaatiossa ollaan pitkällä esimerkiksi Päijät-Hämeessä, jossa on jo pitkään asioitu digitaalisissa kanavissa. Pitkällä ollaan Yrttiahon mukaan myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa niin sanottu digitaalinen sotekeskus on käytössä koko hyvinvointialueella.
Omien erillisten järjestelmien lisäksi hyvinvointialueet käyttävät yksityisten terveyspalveluiden tuottajien kehittämiä järjestelmiä. Esimerkiksi Mehiläisen Beehealthyyn perustuvasta alustasta on tehty hankintapäätös kymmenellä eri hyvinvointialueella.
Yksittäisistä järjestelmistä eniten hyvinvointialueilla on hidastunut sosiaalihuollon järjestelmien käyttöönotto. Osalla alueista ne otetaan käyttöön tämän vuoden aikana, mutta joillain alueilla käyttöönotto on venymässä jopa ensi vuoteen.
Vaikka haasteita on, digitalisaation suhteen tilanne näyttää Yrttiahon mukaan lupaavalta. Hänen mielestään järjestelmiä ja palveluita pystytään kehittämään, vaikka hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet säästöistä. It-hankkeetkin luultavasti hidastuvat rahoituksen vähenemisen myötä.
”Investointien väheneminen voi hidastaa digikehitystä, mutta pääsääntöisesti digillähän pyritään vahvistamaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja luomaan tapoja, joilla koko sotetuotantoa voidaan tarjota aikaisempaa tehokkaammin ja kohdentaa ihmistyövoimaa sellaisiin paikkoihin, joissa kohtaamisella on suurin merkitys.”
Kun nyt keskeneräiset it-hankkeet saadaan tämän ja ensi vuoden aikana valmiiksi, ei edessä aivan heti ole uusia suuria uudistuksia. Yrttiaho arvioi, että seuraavan kerran järjestelmiä lähdetään uusimaan 2030-luvulla.

”Investointien väheneminen voi hidastaa digikehitystä.”