Koululaiset harjoittelivat omavaraisuustaitoja ympäristökerhossa: ”Parasta on, että saa tehdä kaikenlaisia käytännön tehtäviä ja kasvattaa kasveja”

Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä NORDSKILL-hankkeessa nuoret oppivat käytännön omavaraisuustaitoja kouluihin perustetuissa ympäristökerhoissa.

Hankkeen Joensuun Sinkkolan kotieläinpihalla järjestämässä ympäristökerhojen tapaamisessa koululaiset pääsivät tekemään kylvöjä ja muita viljelykauden valmisteluja. Esittelyssä oli myös vesiviljelyn hyödyntäminen.

Artem Eskelinen (vas.) ja Sev Iarmonchik valmistelivat kylvölaatikkoa istutuskuntoon. Kuva: Ilpo Paananen

”Tämä kerhotoiminta on antanut paljon hyödyllistä tietoa. Elämä ei ole mustavalkoista vaan ruoka ja tavalliset työt ovat tärkeitä”, kuvasi Itä-Suomen koulun 6. luokkalainen Leo Honkanen kokemuksiaan istuttaessaan perunoita ja sipuleita kerhossa kierrätysmateriaaleista valmistettuun kylvölaatikkoon.

Luokanopettaja Raija Kurkela kertoi oppilaiden osallistuneen innostuneesti kerhotoimintaan. Opetuksessa on käsitelty sitä, mitä kaikkea ruoka-aineita saadaan suoraan luonnosta, metsästä, vedestä ja maatiloilta. Opetukseen on kuulunut myös perehtyminen luonnossa selviytymiseen.

Raija Kurkela, Anssi Huoponen ja Leo Honkanen perunoiden ja sipulien istutuksessa. Kuva: Ilpo Paananen

”Meillä oli talvileiri Outokummun Kolmikannan leirikeskuksessa. Siellä yövyimme teltoissa ja laitoimme ruokaa trangialla sekä loimukalaa nuotiolla.”

Kerhossa itsevalmistettua kasvatuslaatikkoa kylvöön valmistelleet Itä-Suomen koulun viidesluokkalaiset Artem Eskelinen ja Seva Iarmonchik kehuivat kilvan kerhon ja tapaamispäivän ohjelmaa. Edes sadesää ei pilannut tunnelmaa.

”Parasta on, että saa tehdä kaikenlaisia käytännön tehtäviä ja kasvattaa kasveja.”

Ympäristökerhot toimivat Joensuun Itä-Suomen koulussa, Maalahdella Yttermalaxin ja Övermalaxin koulujen yhteiskerhona sekä Ruotsin Uumajassa Kasamarkin koulussa. Ympäristökerhot tuovat opetukseen uutta sisältöä, joka ei toteudu koulun tavanomaisessa toiminnassa. Joensuussa ja Uumajassa toiminta järjestetään pääosin oppituntien yhteydessä, kun taas Maalahdella kerho kokoontuu perjantaisin oppituntien jälkeen.

Moritz Albrecht ja Tomi Kervinen kiittelivät koululaisten innostunutta osallistumista ympäristökerhon toimintaan. Kuva: Ilpo Paananen

”Kestävä elämäntapa vaatii kulutuksen vähentämistä ja yhteyttä paikalliseen luontoon”, projektin johtaja Moritz Albrecht huomioi.

Perinteiset omavaraisuustaidot, ruoan kasvattaminen, säilöminen ja luonnon hyödyntäminen, auttavat nuoria sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöhaasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa nuorten arvostusta pohjoismaista luontoa kohtaan sekä lisätä heidän omavaraisuustaitojaan.

”Perinteinen kotitarveviljely on käymässä harvinaiseksi ja viljelytaidon siirtymistä uhkaa ketjun katkeaminen”, Itä-Suomen yliopiston tutkija Anssi Huoponen arvioi.

Omavaraisuustaitojen heikentyminen ei johdu pelkästään maatilojen määrän vähenemisestä, vaan väestön ikääntymisestä, kaupungistumisesta ja luontoyhteyden heikkenemisestä.

Sadekaan ei latistanut koululaisten osallistumista tapaamispäivän toimintaan. Kuva: Ilpo Paananen

”Vanhemmilla sukupolvilla on vielä laajasti omavaraisuustaitoja, jotka ovat tarpeellisia tämän päivän ympäristö- ja muiden kriisien keskellä”, Huoponen sanoo.

Hankkeessa painotetaan pellolta pöytään -prosessin oppimista, siihen osallistumista sekä siitä vastuun ottamista, hän selittää.

”Tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa ei tällä hetkellä toteudu kouluopetuksessa.”

Kyseessä on Pohjoismaiden laajuinen haaste. Hankkeen tavoitteena on soveltaa opittuja tietoja ja taitoja alueiden kesken. Yksi kohde on vesiviljelyn kehittäminen.

”Perinteiset menetelmät eivät riitä ravinnekuormituksen vähentämiseen. Kokeilussa olevien kelluvien puutarhojen avulla, jotka Aktion Österbotten tuo hankkeeseen, voidaan tutkia ravinnekuormituksen vähentämistä kasvien viljelyn avulla”, Albrecht kertoi esimerkkinä