Tutkimus: Vain harva pk-yritys tavoittelee nopeaa kasvua – kaksi epäkohtaa jarruttaa investointeja yli muiden
Alkutuotantoon liittyvät pk-yritykset vielä muitakin maltillisempia kasvuhakuisuudessa.
Johtaja Niklas Keski-Kasari ja tuotantopäällikkö Marko Viitala kertoivat Juustoportin uudesta 10 miljoonan euron investoinnista huhtikuussa. Kuva: Harri Kallio-KurssiLue artikkelin tiivistelmä- OP:n Kasvuvaraa-tutkimuksen mukaan lähes 55 prosenttia alkutuotannon pk-yrityksistä tavoittelee noin 30 prosentin kasvua kolmessa vuodessa, kun kaikista yrityksistä vastaava osuus on noin 39 prosenttia. Professori Jaakko Asparan mukaan vain joka kuudes pk-yritys tavoittelee liikevaihdon vähintään kaksinkertaistamista. Kasvu- ja investointihaluja heikentävät etenkin korkea kustannustaso, kireä sääntely ja kuluttajien varovaisuus.
Alkutuotannossa toimivat pk-yritykset hakevat kasvua maan muita pk-yrityksiä varovaisemmin. Vastaukset eroavat muista vastaavan kokoluokan pk-yrityksistä OP:n ensimmäistä kertaa julkaisemassa Kasvuvaraa-tutkimuksessa.
Alkutuotantoon liittyvien yritysten kasvutavoitteet painottuvat maltilliseen kasvuun: lähes 55 prosenttia alkutuotannon pk-yrityksistä tähtää noin 30 prosentin kasvuun tulevan kolmen vuoden aikana.
Kaikista vastanneista yrityksistä tällaiseen kasvuun tähtää noin 39 prosenttia.
Alkutuotannon pk-yritykset pyrkivät lisäämään henkilöstöään vuoden 2026 aikana keskimäärin 5,0 prosenttia, mikä on käytännössä samalla tasolla kuin pääkasvukeskusten pk-yrityksillä.
Vaikka alkutuotannon kasvu- ja kehittämistavoitteet ovat monilta osin maltillisia, henkilöstön lisäämiseen liittyvät odotukset ovat tässä ryhmässä selvästi myönteisiä.
Kokonaisuutena lisävertailu viittaa siihen, että pääkasvukeskusten ulkopuolisen alkutuotannon yritysten kasvu- ja kehittämistavoitteet ovat varovaisempia kuin pääkasvukeskusten pk-yrityksillä.
”Vain joka kuudes pk-yrityksistä tähtää korkeaan kasvuun.”
Kasvuvaraa-kyselytutkimus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa, ja siihen vastasi helmi-maaliskuussa noin 540 johtajaa yli 500 yrityksestä.
Kyselyyn vastanneiden yritysten vuotuinen liikevaihto on yli kaksi miljoonaa euroa, eli mukana ei ollut pieniä mikroyrityksiä. Tällaisia pk-yrityksiä on Suomessa noin 20 tuhatta, ja ne työllistävät 600 tuhatta suomalaista.
Tutkimuksen mukaan yleisin kasvutavoite suomalaisilla pk-yrityksillä on noin 30 prosentin myynnin kasvu seuraavan kolmen vuoden aikana.
”Tämä tarkoittaa alle 10 prosentin vuotuista kasvua, mikä on melko vaisu kasvutavoite pk-yritykselle. Vain joka kuudes pk-yrityksistä tähtää korkeaan kasvuun, eli vähintään kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa seuraavan kolmen vuoden aikana”, toteaa tutkimustyötä Nordic Institute of Business & Society NIBS:issa johtanut professori Jaakko Aspara.
Kasvuhalujen vaisuus näkyy siinäkin, että selvästi useampi pk-yritys keskittyy tänä vuonna toimintansa tehostamiseen (40 prosenttia) kuin toiminnan laajentamiseen (33 prosenttia).
Toiminnan laajentamiseen keskittyviä yrityksiä on siten vain hieman suurempi osuus pk-yrityksissä kuin suomalaisissa suuryrityksissä (19 prosenttia, lähde: Suuryritystutkimus).
”Nykyiset varovaiset kasvutavoitteet eivät vastaa suomalaisen pk-yrityskentän täyttä kasvupotentiaalia. Haluammekin rahoittajana tukea yritysten kasvua ja työllistämistä, jotta kasvupotentiaali realisoituisi paremmin, OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela sanoo.
”OP Pohjola on viime aikoina tarkentanut luottopolitiikkaansa tukeakseen juuri pienten ja keskisuurten yritysten kasvua.”
Maatilat ovat kokeneet pankkirahoituksen saamisen vaikeana. Pk-yrityksissä tilanne ei selvityksen mukaan näytä samalta.
Pk-yritykset eivät juurikaan näe kasvun esteiksi rahoitukseen liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi käyttöpääoman tai investointirahoituksen saamisen vaikeuden kokee kasvuhaluja merkittävästi vähentäväksi tekijäksi ainoastaan noin 10 prosenttia yrityksistä.
”Tämä on linjassa sen kanssa, että esimerkiksi OP Pohjola on viime aikoina tarkentanut luottopolitiikkaansa tukeakseen juuri pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Pankkirahoitus vauhdittaa yrityksen kasvua parhaiten siinä vaiheessa, jossa liiketoiminnan kassavirrat ovat jo olemassa tai niistä on selkeä näkymä”, Nummela sanoo.
Noin joka neljäs yritys näkee erityisesti työmarkkinoiden kireän sääntelyn vähentävän kasvuhaluja.
Kasvuvaraa-tutkimus osoittaa, että yritysten kasvu- ja investointihaluja vähentävät tällä hetkellä eniten Suomen korkea kustannustaso ja kireä sääntely.
Yrityksistä joka kolmas katsoo työvoimakustannusten sekä muiden kustannusten korkean tason heikentävän merkittävästi kasvu- ja investointihaluja.
Seuraavaksi merkittävin kasvun este on kuluttajien varovaisuus ja kuluttajaluottamuksen heikkous, jonka lähes 30 prosenttia pk-yrityksistä katsoo vähentävän kasvu- ja investointihaluja merkittävästi.
Noin joka neljäs yritys näkee erityisesti työmarkkinoiden kireän sääntelyn vähentävän kasvuhaluja.
Neljä kymmenestä vastaajasta pitää nykyistä perintö- ja lahjaveroa ongelmana sukupolven vaihdoksien yhteydessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
