EU-komissio esittää Suomelle 1,6 miljardia raja- ja muuttoliikenteen hallintaan
Eurooppaministerit kävivät perjantaina Brysselissä ensimmäisen alustavan keskustelun EU-komission esityksestä monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034.
Komissio on vakuuttanut, että vaikka budjetin koko nousee, jäsenmaiden EU:lle maksamat maksut eivät nouse. Kuvituskuva. Kuva: Katja Säilä, Valtioneuvoston kansliaEU-komissio esittää Suomelle 1,6 miljardin euron summaa raja- ja muuttoliikenteen hallintaan tulevina vuosina.
Asia selviää EU-komission budjetin allokaatioluvuista vuosille 2028–2034. Summa on noin miljardi enemmän kuin aiemmalla kaudella.
Myös Ruotsille ehdotetaan 1,7 miljardia muutto- ja rajaliiketoimiin. Eniten rahaa raja- ja muuttoliikkeen hallintaan suunnitellaan annettavaksi Saksalle, joka saa 4,1 miljardia.
Suomi on tehnyt ennakkovaikuttamista asiassa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) muun muassa kutsui EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viime vuonna vierailulle Suomeen itärajalle.
Eurooppaministerit kävivät perjantaina Brysselissä ensimmäisen alustavan keskustelun EU-komission esityksestä monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034.
Luvassa on vielä paljon kriittistä keskustelua asiasta.
Suomea kokouksessa edustaneen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin (r.) mukaan EU-komission uudessa budjettiehdotuksessa on monia hyviä elementtejä, mutta monet asiat vaativat vielä neuvottelua.
”Vastustamme kaikkia toimia, joissa EU marssii unessa kohti velkaunionia”, Strand sanoi perjantaiaamuna Brysselissä.
Strand viittasi tällä EU-komission esittämään uuteen 400 miljardin euron "kriisimekanismiin", joka antaisi lainoja jäsenmaille kriisitilanteissa.
Suomi on kritisoinut myös uuden 2 000 miljardin euron budjetin kokoa, kuten myös muun muassa Saksa, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. On tyypillistä, että niin sanotut EU:n nettomaksajat – joihin Suomi myös kuuluu – ovat usein kriittisempiä suurta budjettia kohtaan.
Sen sijaan osa jäsenmaista on katsonut, ettei budjetti ole tarpeeksi kunnianhimoinen vastaamaan kaikkiin Euroopan haasteisiin. Tämän näkemyksen ilmaisi muun muassa Espanja.
EU-puheenjohtajamaa Tanskan eurooppaministeri Marie Bjerre myönsi, että mikään jäsenmaa ei ole valmis hyväksymään budjettia suoriltaan.
”Edessä on pitkä keskustelu, ja meillä on luonnollisesti paljon eri näkemyksiä budjetista, mikä on vaikeaa”, hän sanoi ministereiden kokouksen jälkeen.
Komissio on vakuuttanut, että vaikka budjetin koko nousee, jäsenmaiden EU:lle maksamat maksut eivät nouse. Komission mukaan sen esittämät uudet tulonlähteet, kuten elektroniikkajätteen, tupakkatuotteiden ja yli 100 miljoonan liikevaihtoa vuodessa tekevien yrityksien verotus voivat rahoittaa budjetin nostoa.
Komission ehdotus kerätä veroja on nostanut jo hiuskarvoja monissa jäsenmaissa ja yritysmaailman edustajissa. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Friedrich Merz tyrmäsi ehdotuksen kovasanaisesti lehdistötilaisuudessa Lontoossa.
”EU ei voi missään nimessä verottaa yrityksiä, EU:lla ei ole mitään laillista pohjaa tehdä näin. Emme tee näin”, valtiovierailulla Britanniassa ollut Merz sanoi.
Kritiikkiä esitti myös Ruotsi.
”Emme näe tarvetta millekään uusille resursseille tai uusille lainoille. Ilmaisia lounaita ei ole”, sanoi Ruotsin eurooppaministeri Jessica Rosencrantz.
Sen sijaan Ranskan eurooppaministeri Benjamin Haddad puolusti budjetin kokoa.
”Tarvitsemme vahvan Euroopan, joka antaa itselleen keinoja toimia”, hän sanoi. Hänen mukaansa muun muassa Venäjän uhka on yksi perustelu suurelle ja "kunnianhimoiselle" budjetille.
Budjetista vastaava EU-komissaari Piotr Serafin sanoi perjantaina kokouksen jälkeen, että hän ymmärtää jäsenmaiden haluttomuuden olla maksamatta tässä tilanteessa lisää rahaa EU:n budjettiin.
”Siksi meillä täytyy olla kunnianhimoinen paketti”, joka lisää omia resurssejamme, hän sanoi.
- Osaston luetuimmat
