Helsingin pörssin tuloskausi käy vilkkaana, ja yritykset julkaisevat parhaillaan vuoden 2023 tilinpäätöksiään. Vuoteen 2024 on lähdetty hieman apaattisissa tunnelmissa.
Loka-joulukuussa pörssikurssit olivat nousussa ja odotukset olivat korkealla, mutta yhtiöiden viimeisen vuosineljänneksen tulokset ovat tuottaneet pettymyksiä sijoittajille.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri näkee tilanteen sijoittajan kannalta otolliseksi.
Hänen mukaansa yleisellä tasolla pörssikurssien laahaaminen kertoo tällä hetkellä siitä, että niihin on hinnoiteltu huolta ja pessimismiä.
On kuitenkin huomioitava, että tunnelma johtuu pääosin yritysten ulkopuolisista suhdanteista, kuten korkeasta inflaatiosta ja korkotasosta.
”Toimintaympäristön uhista huolimatta useimpien yhtiöiden perusliiketoiminta on edelleen vankalla pohjalla.”
Usein sijoittaja huomaa takautuvasti, että tiettynä markkinan epävarmana hetkenä olisi kannattanut iskeä kiinni.
”Siinä mielessä vallitsee houkutteleva tilanne, että sijoittaa pitäisi juuri silloin, kun yleinen tunnelma on epävarma.”
Osakemarkkina ennakoi reaalitalouden käännettä noin puoli vuotta etukäteen, Lounasmeri kertoo.
Hänen mukaansa useat yritykset ennakoivat loppuvuodelle osuvaa kasvua. Samoin odotetaan ohjauskorkojen laskun viimein alkavan loppuvuodesta.
Fortumin osinko on ennätyssuuri, 1,15 euroa osakkeelta, ja Nordean osinko nousee edellisvuoden 0,80:stä 0,92 euroon osakkeelta.
Sen lisäksi, että Helsingin pörssin osakkeet ovat tällä hetkellä historialliseen arvostukseen verrattuna halpoja, Lounasmeri kertoo, että osinkovuosi 2024 vaikuttaa varsin mojovalta.
”Näyttää siltä, että on tulossa vahva osinkovuosi ja moni kansanosake jakaa aiempaa parempia osinkoja.”
Esimerkiksi Nordea ja Fortum ovat esittäneet yhtiökokouksilleen hyväksyttäväksi reippaita osinkoja.
Fortumin osinko on ennätyssuuri, 1,15 euroa osakkeelta, ja Nordean osinko nousee edellisvuoden 0,80:stä 0,92 euroon osakkeelta.
Osingot tarjoavat sijoittajalle tuottoja kurssinousua odoteltaessa. Aivan sokeasti ei osinkotuottoa pidä kuitenkaan tuijottaa, kun tekee sijoituspäätöksiä, Lounasmeri muistuttaa.
”Kannattaa katsoa useamman vuoden osinkokehitystä ja eri liiketoiminnan mittareita.”
Tällä hetkellä Suomesta puuttuvat innovatiiviset markkinajohtajat teknologia-alalta.
Sijoittaminen on aina riskien arviointia mitä suurimmassa määrin. Lounasmeri nimeää vuoden 2024 suurimmiksi riskeiksi inflaation, geopolitiikan ja yleisen talouskasvun.
Mikäli odotettu inflaation taittuminen ja EKP:n ohjauskoron lasku eivät toteutuisikaan loppuvuodesta, sillä olisi pörssiin negatiivinen vaikutus.
Geopoliittiset riskit ovat Lounasmeren mukaan muodostuneet tällä vuosikymmenellä ylimääräiseksi riskitekijäksi. Helsingin pörssin yrityksillä on paljon liiketoimintaa ympäri maailman, joten sijoittajan on seurattava globaaleiden jännitteiden muuttumista.
Venäjän hyökkäyssodan lisäksi esimerkiksi suurvaltapolitiikka Yhdysvaltain ja Kiinan välillä on isossa roolissa.
Kiinaan liittyy muutenkin riskejä. Suomalaisilla yrityksillä, kuten Koneella, on suuret markkinat Kiinassa, mutta maan talous sakkaa pahemman kerran. Juuri Koneelle tärkeä rakennusmarkkina on Kiinassa kokenut kovia.
Lounasmeri peräänkuuluttaa myös otollisen talousympäristön edistämistä Suomeen.
”Tarvitaan innovaatioita ja kannustetta niihin poliittisilla päätöksillä. Innovaatioiden vähäisyys on riski.”
Tällä hetkellä Suomesta puuttuvat innovatiiviset markkinajohtajat teknologia-alalta, jotka vetävät esimerkiksi Yhdysvaltain S&P 500 -indeksiä ennätyslukemiin.
Juttu käsittelee markkinatilannetta ja sijoittamista yleisellä tasolla. Sitä ei pidä käsittää sijoitusneuvonnaksi tai kehotukseksi hankkia arvopapereita.
