Stora Enso: Riittävätkö rahat osinkoon, velkoihin ja korvausinvestointeihin?

Metsäjätti Stora Enson liiketoiminnan kassavirta on käynyt kovin pieneksi puroksi.

Yhtiön uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström totesi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan yhtiön toimitusjohtajana, että yhtiössä käännetään jokainen kivi kannattavuuden, kilpailukyvyn ja kassavirran vahvistamiseksi.

Kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen perusteella kassavirrassa riittää tehtävää.

Yhtiö teki heinä–syyskuussa 2,1 miljardin euron liikevaihdosta 231 miljoonaan euron operatiivisen kassavirran. Operatiivinen kassavirta kertoo, minkä verran yhtiön varsinainen liiketoiminta on luonut rahaa kyseisenä ajanjaksona.

Operatiivisen kassavirran pitäisi riittää korvausinvestointeihin, lainojen lyhentämiseen ja omistajien odottamaan osinkoon.

Toisin sanoen se on myynnin kassaanmaksuista jäljelle jäävä osuus menojen eli kassastamaksujen jälkeen. Siksi sitä pidetään lahjomattomana talousmittarina, jota johto ei voi muunnella. Tähän pitää kuitenkin tehdä kaksi sivuhuomiota. Palataan niihin jutun lopussa.

Leipomistermein operatiivinen kassavirta on kuin pursottimen suutin, jonka kautta kakun päälle tulee kermavaahtoa. Stora Enson tapauksessa kakku uhkaa jäädä osin koristelematta, kun pursotin tyhjenee ennen aikojaan.

Edellisellä kvartaalilla Stora Enso sai aikaan operatiivista kassavirtaa vielä vähemmän: silloin sitä syntyi 146 miljoonaa euroa. Vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin yhteenlaskettu operatiivinen kassavirta oli 631 miljoonaa euroa.

Investointien jälkeen yhdeksän kuukauden kassavirta oli 31 miljoonaa euroa pakkasella.

Vertailu viime vuoden huippusuhdanteeseen kertoo karua kieltä metsäyhtiöiden sukelluksesta. Vuonna 2022 kolmen kvartaalin operatiivinen rahavirta oli 1,45 miljardia euroa.

Heinä–syyskuun 231 miljoonaa euroa on kuitenkin rahaa. Onko se siis paljon vai vähän?

Se on kovin vähän Stora Enson kokoluokan yhtiölle. Suuruusluokkaa voi hahmottaa vaikka sitä kautta, että yhtiöllä oli syyskuun lopussa korollista velkaa 6,35 miljardia euroa. Kymmenen vuoden takaisinmaksun tasaisella vauhdilla jokaisella neljänneksellä lyhennyksiin menisi 159 miljoonaa euroa.

Jos lyhennystahti olisikin kuusi vuotta, niin lyhennyksiin uppoaisi 265 miljoonaa euroa joka vuosineljännes. Näin heinä–syyskuun kassavirta ei edes riittäisi lainojen ripeämpään lyhentämiseen.

Korvausinvestointeja Stora Enso tekee vuosittain arviolta 250 miljoonalla eurolla eli vajaalla 63 miljoonalla eurolla yhdellä neljänneksellä. Yhtiö ei kerro korvausinvestointien määrää, mutta Maaseudun Tulevaisuus on saanut tuon arvion kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.

Kymmenen vuoden lyhennyksillä ja nykyisillä korvausinvestoinneilla osinkoon jäisi kymmenisen miljoonaa euroa. Tasaisella tahdilla liiketoiminnasta tullut osingonmaksukyky olisi vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Se olisi kaukana siitä, mihin omistajat ovat tottuneet.

Viime vuoden tuloksesta yhtiö maksoi 473 miljoonaa euron osingot. Jos yhtiön hallitus ensi keväänä esittäisi, että osinkoa maksetaan alle kymmenen prosenttia viime keväästä, niin yhtiön osakekurssi ottaisi mitä todennäköisemmin kovan osuman.

Huomattavat kassavarat antavat joustovaraa osingonmaksuun. Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoa 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksestaan.

Stora Enson kaltaisen suuryrityksen pitää maksaa osinkoja. Eläkevakuuttajien kaltaiset omistajat odottavat korvausta sijoittamalleen pääomalle. Toisin on pk-yrityksillä, jotka voivat – ja joiden välillä myös pitää – jättää omistajat ilman korvausta tiukassa taloustilanteessa.

Kohentaakseen kassavirtaansa Stora Enso tarvitsee kipeästi kannattavuuden parantamista. Tuloja pitää saada lisää ja kuluja on karsittava. Toki on hyvä muistaa, että kassavirta voi vaihdella vuosineljänneksittäin merkittävästikin.

Periaatteessa Stora Enso voisi lyhytaikaisesti kaunistella kassavirtaansa jättämällä korvausinvestoinnit tekemättä tai venyttämällä ostolaskujensa maksua, ellei se vaihtoehtoisesti halua keventää lainojen takaisinmaksua.

Yhtiön talousjohtaja Seppo Parvi totesi tulosinfossa, että alkuvuoden aikana yhtiö on pystynyt leikkaamaan käyttöpääomastaan 350 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä Parvi arvioi, että puristettavissa olisi vielä pari sataa miljoonaa lisää.

Kuluja on saatu leikattua saneerausohjelmalla, joka on tietänyt muun muassa 1 150 ihmisen vähentämistä, Sunilan sellutehtaan ja Anjalan toisen paperikoneen sulkemista.

Korjaus 6.11.23 klo 11.45. Toiseksi viimeisen kappaleen termi kulut vaihdettu käyttöpääomaksi.