Makeisvero sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen – yksikään taho ei kannattanut

Hallituksen aikomus kiristää makeisten arvonlisäverotusta sai lausuntokierroksella täystyrmäyksen.

Lakiesitykseen tulleet lausunnot ovat kauttaaltaan happamia: yksikään taho ei kannata esitystä sellaisenaan, muutamat joiltakin osin ja valtaosa on sitä vastaan.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tiistaina X:ssä, että hallitus luopuu makeisten ja suklaan alv-korotuksesta.

Veromuutos sai Purran mukaan lausuntokierroksella huomattavan paljon kritiikkiä.

Hallitus aikoi kiristää makeisten ja suklaan arvonlisäveron elintarvikkeiden 14 prosentista yleiseen eli 25,5 prosentin verokantaan kesäkuun alussa.

Valtiovarainministeriöstä todetaan MT:lle, että lausuntoja tuli runsaasti.

Suunniteltu muutos olisi nostanut kuluttajahintoja yli 10 prosenttia ja arvonlisäveroa yli 82 prosenttia.

Karvaimmin esitykseen suhtautui Fazer, joka ilmoitti keskeyttäneensä suklaatehtaan investointinsa Lahteen sekä investointinsa Lappeenrannan makeis- ja Vantaan keksitehtaaseen.

Fazer sanoi lausunnossaan, että veronkorotus kohdistuisi voimakkaimmin Fazeriin, aiheuttaisi ”dramaattisia negatiivisia vaikutuksia” sen liiketoimintaan, kilpailuasemaan sekä investointikykyyn ja kohtelisi sitä ”erittäin syrjivästi”.

Muutkin lausujat pitivät lakiesitystä myös EU-oikeuden vastaisena. Alempaan verokantaan jäävät tuotteet olisivat saaneet veroetua eli valtiontukea, perusteluna ei ole enää terveys vaan verotulot ja tuotteita kohdeltaisiin epätasa-arvoisesti.

Veronkiristys olisi koskenut suklaata, makeisia ja suklaakuorrutteisia vohveleita, mutta ei esimerkiksi jäätelöä, keksejä, munkkeja tai makutaateleita. Suklaapatukoita olisi verotettu kireämmin kuin suklaajäätelöpatukoita ja jäätelöpuikkoja, samoin suklaavohveleita tiukemmin kuin suklaakeksejä.

Moni lausunnonantaja ennakoi kysynnän siirtyvän halvempiin suklaatuotteisiin, joissa on usein enemmän sokeria ja vähemmän vaikkapa kalliimpaa kaakaota. Näin sokerinsaanti ja halpatuonti olisivat lisääntyneet.

Hallitus ei itsekään uskonut suuriin terveysvaikutuksiin. Verokertymä olisi ollut arviolta 85 miljoonaa euroa.

Fazerin mukaan sen osuus Suomen elintarvikeviennistä on 15 prosenttia ja tavoitteena kansainvälinen kasvu. Uusi veromalli olisi vähentänyt tuotteiden kysyntää ja investointeja.

Myös makeisvalmistaja Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros lausui, että tehdasinvestointi on toistaiseksi keskeytetty, vienti kärsii, halpatuonti kasvaa ja veron terveysvaikutukset ovat kaikkiaan negatiiviset.

MTK oli niin ikään lakimuutosta vastaan. Se muistutti, että hallitusohjelma lupaa yrityksille vakaata sääntelyä ja verotusta sekä tavoittelee kasvua ruoka-alalle ja -viennille.

MTK pelkäsi heijastevaikutuksia jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevaan alkutuotantoon, kun teollisuus kärsii jo nyt tuonnista ja korkeista kustannuksista.

Arvonlisävero ei olisi tasapuolinen, eikä ylipäätään soveltuisi haittaveroksi, koska se nostaisi halvempien tuotteiden hintoja vähemmän, eikä kohdistu suoraan sokeriin.

MTK huomautti, että Norja on luopunut sokeriverosta ja Tanska rasvaverosta lisääntyneen matkustajatuonnin vuoksi.

Kasvava tuonti olisi vähentänyt kotimaisen sokerin ja maidon tarvetta. Samaa sanovat Suomen Sokeri ja Sucros.

Mikro- ja yksinyrittäjät Myry sanoi, että veronkorotus olisi kohtuuttoman suuri, soveltaminen epäselvää ja kallista ja vaikutukset osuisivat pieniin yrityksiin. Verotuotot eivät kasvaisi, jos pienet yritykset supistaisivat toimintaansa tai lopettaisivat.

Myös kauppa katsoi, että tuotteiden määrittely olisi vaikeaa ja erilaiset verokannat iso rasite.

Diabetesliitto piti esityksen terveysvaikutuksia pieninä ja esittikin laajan terveyspohjaisen elintarvikeverotuksen valmistelua.

Terve paino -yhdistyksen professorit Pekka Puska ja Pertti Mustajoki uskoivat makeisten ja suklaan kulutuksen sekä lihomisen vähenevän ja esityksen säästävän hyvinvointialueilla 3,5 miljardia euroa vuodessa. Hekin vaativat edelleen laajempaa porrastetun sokeriveron valmistelua, joka purisi myös murojen ja keksien kulutukseen.

Heidän mukaansa olisi tärkeää myös rajoittaa lapsiin suuntautuvaa mainontaa ja kieltää ”kaksi yhden hinnalla” -tarjoukset.