Kuopiolaiset opiskelijat täyttivät väestönsuojan nopealla tahdilla Suojaan-harjoituksessa. Kuva: Petteri KivimäkiKuopioKuopiossa järjestettiin Euroopan suurin väestönsuojeluharjoitus toisen maailmansodan jälkeen − MT:n toimittaja yöpyi maan alla
2 500 ihmistä ahtautuneina samoihin tiloihin näyttää ja tuntuu paljolta, mutta tositilanteessa heitä olisi Luolassa 7 000.TilaajalleOn kuulas syyskuinen aamu. Tanskalainen tv-ryhmä nauhoittaa lähetystä mediabussin edustalla Kuopion kaupungintalon takana. Kömmin sisälle linja-autoon, joka täyttyy kansainvälisestä puheensorinasta. Savilahden Luolalle Kuopiossa saapuu toimittajia noin 40 maasta.
Suojaan 2026 on poikkeuksellinen tapaus Suomessa ja koko maailmassa niin kokoluokkansa kuin kansainvälisen mediahuomionsa puolesta. Näin suurta väestönsuojeluharjoitusta ei nimittäin ole järjestetty Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.
H-hetkeä on edeltänyt vuoden kestänyt suunnittelutyö, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja Suojaan-harjoituksen varajohtaja Antti Haataja taustoittaa.
”Kaikki varhainen suunnittelun johtaminen on tehty Pohjois-Savon pelastuslaitokselta käsin. Lisäksi johdamme harjoituksen, vaikka tosipaikassa tätä väestönsuojaa pyörittäisi Kuopion kaupunki.”
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Antti Haataja toimi varajohtajana Kuopiossa 2.−3. syyskuuta järjestetyssä Suojaan-harjoituksessa. Kuva: Petteri KivimäkiHarjoituksessa simuloidaan skenaariota, jossa tuhannet kuopiolaiset joutuisivat pakenemaan väestönsuojaan esimerkiksi sotilaallisen kriisin oloissa.
”Tämä on pelastuslaitoksen, Kuopion kaupungin, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden yhteisponnistus. Käytännössä harjoitus käynnistyi jo kolme päivää sitten, kun annoimme käskyn tehdä Luolasta suuri väestönsuoja”, Haataja sanoo.
”Käytännössä harjoitus käynnistyi jo kolme päivää sitten, kun annoimme käskyn tehdä Luolasta suuri väestönsuoja.”
Alkuvalmistelut vaikuttavat säntillisiltä, kun saavun sisälle Luolaan. Ihmiset jaetaan pienryhmiin, jotka liikkuvat paikasta toiseen kapeita maanalaisia käytäviä pitkin.
Urheiluhallissa on riveittäin kolmikerroksisia punkkia. Asetumme yläparvelle seuraamaan, kun tuhansien opiskelijoiden massa vyöryy sisään halliin. Sitten Luolan ovet suljetaan.
2 500 ihmistä ahtautuneina samoihin tiloihin näyttää ja tuntuu paljolta, mutta tositilanteessa heitä olisi täällä 7 000.
Jos väestönsuoja ahdetaan ääriään myöten täyteen, tilaa olisi vain 0,75 metriä henkeä kohden. Kuva: Petteri Kivimäki”Annoimme harjoituksessa mukana oleville Savonia-AMK:n, Luovin ja Savon ammattioppilaitoksen oppilaille käskyn evakuoitua Luolaan vasta noin puoli tuntia sitten. Nopeaa toimintaa”, Antti Haataja kommentoi.
Oppilaitokset sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä väestönsuojasta.
Seuraavaksi simuloidaan sähkökatkosta. Hallissa käy kohahdus, kun valot sammuvat hetkeksi, syttyäkseen pian uudelleen.
Lähdemme kiertämään rasteja, joita löytyy sokkeloisen Luolan eri kolkista.
”On tärkeää harjoitella eri-ikäisten kesken, sillä kriisitilanteessa kaikki oppilaat eivät olisi samalta luokalta.”
Luolassa harjoitellaan koulunkäyntiä poikkeusoloissa.
Kolmasluokkalaiset Joel Myöhänen ja Aatu Iivanainen kertovat, että koulu väestönsuojassa tuntuu tavallisuudesta poikkeavalta.
”Ruoka on vähän erilaista. Tänne ei saanut ottaa koulukirjoja mukaan, vaan kaikki tehdään kynällä, kumilla ja paperilla. Ensin oli matikkaa ja sitten liikuntaa”, Myöhänen kertoo.
”Aika kivaa täällä on ollut, erilainen koulupäivä”, Iivanainen sanoo.
Luokanopettaja Olli-Pekka Hiltunen Haapaniemen koulusta huomauttaa, että koulun on pyörittävä, oli tilanne yhteiskunnassa millainen tahansa.
”Koulunkäynnin jatkuminen poikkeusoloissa on tärkeää oppimisen kannalta ja myös siksi, että rutiinit pysyvät.”
Harjoitukseen osallistuu Haapaniemen koulun 3.- ja 6.-luokkalaisia.
”Lapset oppivat joustavuutta muuttuvissa tilanteissa. On tärkeää harjoitella eri-ikäisten kesken, sillä kriisitilanteessa kaikki oppilaat eivät olisi samalta luokalta”, koulun rehtori Johanna Nurmela sanoo.
Kuopiolaisille Joel Myöhäselle (kuvassa vasemmalle) ja Aatu Iivanaiselle väestönsuojeluharjoitus oli erilainen koulupäivä. Kuva: Petteri KivimäkiArkisesti Luolan avoimella kentällä pelataan pallopelejä. Suurharjoituksen oloissa sitä kansoittavat näytteilleasettajien kojut. Paikan päällä on armeijan, hyvinvointialueen, yhdistysten ja yritysten edustajia.
”Oikeassa väestönsuojaustilanteessa puolustusvoimilla ja erityisesti reserviläisillä olisi suuri vastuu”, majuri Tanja Väyrynen Kainuun prikaatista kertoo.
Jatkamme rastien kiertämistä. Erään käytävän päästä avautuu näkymä saliin, jonne on rakennettu muovipressuilla verhoiltuja vessakoppeja. Ylemmän kerroksen johtoryhmärastilla kerrotaan, miten väestönsuojaa pyöritettäisiin tosipaikan tullen.
”Väestönsuojaanhan ei tulla täysihoitoon, vaan kaikki mahdollisuuksien mukaan joutuvat ja pääsevät tekemään asioita.”
Muutama tunti vierähtää siivillä maan uumenissa. Sitten ovet avataan. Opiskelijoiden massa valuu Luolasta ulos, takaisin päivänvaloon. Vierailijat parveilevat yläkerroksen kahvioon.
Opiskelijat Jenni Rissanen (vas.) ja Inka Malinen katsovat harjoituksen tuoneen paljon hyödyllistä oppia. Kuva: Petteri KivimäkiKokonaisturvallisuuden asiantuntijatutkinnon opiskelijat Inka Malinen ja Jenni Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta osallistuivat harjoituksen järjestämiseen päiväseltään.
Malinen edustaa paikan päällä Pohjois-Savon ensihoitoa ja Rissanen on esitellyt vierailijoille tilaa, jonne on sijoitettu kerrossängyt ja vesipiste.
”Ensihoitajan näkökulmasta miettii, mitä käytännön asioita on huomioitava, kun ihmisiä hoidettaisiin väestönsuojassa”, Malinen sanoo.
”Väestönsuojaanhan ei tulla täysihoitoon, vaan kaikki mahdollisuuksien mukaan joutuvat ja pääsevät tekemään asioita. Tuhansien ihmisten läsnäolo tarkoittaa valtavaa määrää siivoamista, roskien keräämistä ja vessojen tyhjäämistä”, Rissanen huomauttaa.
Savilahden Luola
Tekniikaltaan Pohjois-Euroopan modernein kaksoiskäyttöväestönsuoja. Kriisitilanteessa se olisi väestönsuoja 7 000 ihmiselle, mutta nyt se on aktiivinen liikuntapaikka.
Evakuointitilanteessa 44 metriä pitkä ja 3 500 neliömetrin suuruinen halli voidaan jakaa pressuilla 18 lohkoon.
Luolan tilalla oli sotien aikana ja vuoteen 2009 armeijan asevarikko. Kuopion kaupunki osti paikan 2014.
Luola valmistui 2024. Investoinnin arvo oli 50 miljoonaa euroa.
Opiskelijat arvioivat yhteisharjoituksen tuoneen paljon hyödyllistä oppia sen eri osapuolille.
”Viranomaisyhteistyön onnistuminen on keskeinen asia. Varmasti meille kokonaisturvallisuuden asiantuntijoille on tilausta”, Malinen summaa.
Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on seurannut harjoitusta lähietäisyydeltä.
”Upealta näyttää, kaikki meni saumattomasti. Ei Suomessa ole ollut näin suurta väestönsuojausharjoitusta vuosikymmeniin”, Kohvakka kommentoi.
”Paikallinen järjestelmä ja kaikki sen osapuolet saavat arvokasta oppia siitä, miten tuhansien ihmisten väestönsuojaus toteutetaan.”
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriöstä toivoo, että vastaavanlaisia harjoituksia järjestetään myös muualla maassa. Kuva: Petteri KivimäkiMittakaavan lisäksi täysin poikkeuksellista on harjoituksen osakseen saama kansainvälinen huomio. Luolan käytävillä pyörii journalisteja kymmenistä eri maista.
”Suomea kuunnellaan nyt turvallisuusasioissa herkällä korvalla. Emme halua alkaa neuvoa ketään, sillä kaikki tekevät omat ratkaisunsa. Mutta mielellään kerromme omasta kokonaisturvallisuuden mallistamme”, Kohvakka toteaa.
”Suomea kuunnellaan nyt turvallisuusasioissa herkällä korvalla.”
Harjoitus taukoaa muutamaksi tunniksi, mutta jatkuu jälleen iltakahdeksalta pienemmällä porukalla. Luolassa yöpyy vajaat 150 henkeä, joista kolmisenkymmentä on journalisteja eri maista.
Yöpyjät valikoivat punkkansa ja asettuvat sijoilleen. Sivupöydissä kirjoitetaan uutisia ja tehdään haastatteluja. Televisioryhmät kuvaavat yöksi hiljentyvää hallia.
Harjoitus jatkuu iltakahdeksalta. Luolan ovet suljetaan yöksi ja MT:n toimittaja jää testaamaan, miten hyvin väestönsuojassa saa nukutuksi. Kuva: Petteri KivimäkiLuolassa järjestetään iltamyöhällä säähäiriöharjoitus, jossa väestönsuojelutilanteeseen lisätään kierroksia. Ryhmät käyvät läpi skenaarioita, joissa Kuopion seudulla raivoavat laajat metsäpalot, joita seuraavat rankkasateet ja tulva.
Kun pelastuslaitoksen resurssit hajautuvat muun muassa tulipalojen sammutteluun, vaikeutuu väestönsuojaus. Kuumuus koettelee ikäihmisiä ja tulvat pilaavat maanviljelijöiden satoja. Kokonaisvaikutuksena yhteiskunnan kestokyky horjuu.
Suojaan-harjoituksen varajohtaja Antti Haatajalla on takanaan kiireinen päivä, kun hän saapuu yöpymisalueelle vähän ennen yhtätoista illalla.
”Tänään on testattu, miten väestönsuojan saa täytettyä ja tyhjennettyä tuhansilla ihmisillä, ja miten se rakennetaan. Huomenna edessä on suojan purku”, Haataja sanoo.
Aamulla häntä odottaa myös BBC:n suora haastattelu.
Puolenyön jälkeen on syytä hakeutua yöpuulle. Makuupussiin sulloutuneena punkan pohjalla ehtii vielä hetken miettiä, millaista väestönsuojassa voisi olla kriisitilanteessa.
Päivän mittaan kertyneitä muistiinpanoja ehti lukea taskulampun valossa hetken ennen nukkumaanmenoa. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
