Asko Muhonen testaa kerrossänkyä. Mikko Moilasen takana wc-koppi ja tilanjakajapressuja. Kuva: Timo Villanen
7 000 ihmisen turvapaikka: Huippumoderni Kuopion Luola mullistaa käsityksen väestönsuojista
Kuopion Luola rakentui vanhalle armeijan asevarikolle ja laajeni jättimäiseksi monikäyttötilaksi, jossa historia ja nykyaika kohtaavat.TilaajalleKuopio
Suuri halli toimii pallopelien kenttänä. Hätätilanteessa se voidaan jakaa pressuilla 18 lohkoon. Kuva: Timo VillanenValtavaa projektia Kuopion Neulamäen uumenissa kelpaa esitellä.
”Tämä on tekniikaltaan Pohjois-Euroopan modernein kaksoiskäyttöväestönsuoja”, Kuopion kaupungin erityisasiantuntija, eversti (evp) Asko Muhonen kehaisee.
”Täysin erikoista tässä on, että tämä on suunniteltu alunperinkin sekä liikunta- ja tapahtumatilaksi että väestönsuojaksi.”
Suomen näyteikkunana on toiminut useimmiten Merihaan maanalainen liikuntahalli Helsingissä. Myös se on kaksoiskäyttöinen ja pääkaupungin tärkeimpiä väestönsuojia, vaikkakin alunperin normaalikäytössä pysäköintihalli.
Luola valmistui elokuussa 2024. Sen piti maksaa 24 miljoonaa euroa, mutta lopputulema oli noin 50 miljoonaa euroa.
”Kuopiossa sitä on pidetty kalliina, mutta ruotsalaiset vieraat halpana, kun tässähän on liikuntatilan lisäksi väestönsuoja”, Muhonen sanoo.
Rahalla saatiin liikunta- ja tapahtumapaikka 2 500 ihmiselle ja väestönsuojatiloja 7 000 hengelle.
”Kalliosuojia pitäisi olla enemmän, niiden tulisi olla hyvässä kunnossa ja käytössä ja käyttöä pitäisi harjoitella.”
Evakuointitilanteessa suuri, 44 metriä pitkä ja 3 500 neliömetrin suuruinen halli voidaan jakaa pressuilla 18 lohkoon. Kuhunkin saadaan mahtumaan 230 henkeä.
Tiloihin on varattu tuhat puhtaan veden astiaa, 679 kerrossänkyä, 263 käymälää sekä hajunpoistoaineet ja varavoimakoneet.
Ruoka pitää hätätilanteessa tuoda itse mukana.
Lemmikeillekin on oma tila.
Upouudessa hallissa on hyvät välineet nyrkkeilysäkeistä judotatamiin. Kaikki tilat voidaan jakaa. Kuva: Timo VillanenLaki velvoittaa väestönsuojien tekemiseen myös muissa Pohjoismaissa. Vaatimukset ovat kuitenkin olleet Suomea väljemmät ja poikkeuslupia rakentamatta jättämiseen on saanut helposti. Niitä haetaan, koska suojan rakentaminen on kallista.
Sveitsi on Suomea edellä, mutta siellä tilat ovat vain väestönsuojeluun ja usein lukossa eikä niiden valmiuskunnosta ole tietoa.
”Suomessakin on pitkän rauhanajan jälkeen tekemistä”, Muhonen huomauttaa.
”Kalliosuojia pitäisi olla enemmän, niiden tulisi olla hyvässä kunnossa ja käytössä ja käyttöä pitäisi harjoitella.”
Suomessa on rakennettu kalliosuojia vuodesta 1954 lähtien, Kuopioonkin useita.
Väestönsuojelujärjestelmän lisäksi meille on jätetty sodan jälkeisinä oppeina yleinen asevelvollisuus, huoltovarmuustoiminta ja tiivis viranomaisten yhteistoiminta.
Sisääntuloaula on vaikuttava ja osa entistä asevarikkoa. Eri tilojen välillä on tukevat suojaovet. Kuva: Timo VillanenLuolan tilalla oli sotien aikana ja vuoteen 2009 armeijan asevarikko.
”Tämä oli pitkään tärkein jalkaväen aseiden ja rynnäkkökiväärien huoltopaikka. Täällä oli ampumaratakin, jolla aseiden toimivuus testattiin”, Muhonen kertoo.
Vanha 29 000 neliömetrin onkalo laajennettiin kolminkertaiseksi louhimalla Neulamäkeä.
”Suomalainen kiviaines on erityisen hyvää, sillä graniitti kelpaa seinäksi sellaisenaan eikä murene.”
Kuopio osti luolaston vuonna 2014.
Asko Muhonen ja Kuopion turvallisuuspäällikkö Mikko Moilanen (oik.) vinkkaavat, että venttiilien rasvaukset, tiiveyskokeet ja muut huoltotoimet kannattaa hyödyntää henkilökunnan harjoituksina. Kuva: Timo VillanenKaupunki kehittää Savilahden aluetta kiivaasti. Sinne kaavaillaan kymmenessä vuodessa jopa 35 000 asukasta nykyisten reilun tuhannen sijaan. Osa taloista voi käyttää Luolaa väestönsuojanaan, ja säästää.
Liikuntatilat ovat monipuoliset kunto- ja tanssisaleista pelikenttiin ja nyrkkeilykehään. Vuotuinen käyttäjäarvio on 300 000.
Katsomossa on istuimet 2 500 ihmiselle.
”Mahtuu isompikin sukukokous”, Muhonen sanoo. ”Koko tilan saa vuokrattua päiväksi 12 600 eurolla.”
Kattokin on lentopallokorkeudessa, mutta saunaan pitää mennä uimahalleihin.
”Mahtuu isompikin sukukokous. Koko tilan saa vuokrattua päiväksi 12 600 eurolla.”
Liikuntapalveluja saavat käyttää edullisesti oppilaitokset, seurat ja asukkaat, mutta muutoin Luolan toivotaan tuovan rahaa.
”Ajatus on tehdä tästä sellainen koulutus-, harjoitus- ja esittelytila, jota koko Suomi voisi hyödyntää ja joka vahvistaa väestönsuojelun brändiämme. Myös laitetoimittajat voivat jatkossa esitellä tuotteitaan maksullisena toimintana.”
Toistaiseksi vierasryhmiä on voinut tuoda maksutta. Esiteltäviä ovat vaikkapa suojaovet sekä ilmanvaihtoon ja muuhun tekniikkaan ja varusteisiin liittyvät tuotteet.
Myös kansainvälistä mediaa ja suurlähettiläitä on käynyt vierailulla.
Tiloja voidaan käyttää urheiluvälinevarastoina, mutta ne pitää saada varusteineen käyttöön kolmessa vuorokaudessa. Kuva: Timo VillanenAlkusyksystä 2026 Luolassa järjestetään viisipäiväinen Suojaan 2026 -harjoitus, jossa harjoitellaan jopa 2 000 ihmisen evakuointia Luolaan.
”Sen jälkeen tämä kiinnostaa vielä enemmän. Aiomme taltioida harjoituksen digitaalisen muotoon ja joskus tulevaisuudessa mennä kouluttamaan ihmisiä vaikka Singaporeen. Matkalaukku mukaan, VR-lasit silmille ja sitten ollaankin harjoituksessa täällä Luolassa.”
Virtuaaliharjoituksilla voidaan myös ylläpitää suomalaista osaamista.
Luolan liikuntapaikan nimi on nykyisin ISLVI Areena. Kuopiolainen LVI-alan yritys solmi sopimuksen Savo Volleyn kanssa. Halli on Savo Volleyn ja Puijo Wolleyn kotihalli.
Väestönsuoja 4,8 miljoonalle
Suomella on 50 500 väestönsuojaa noin 4,8 miljoonalle hengelle. Yhdelle ihmiselle varataan 0,75 neliömetriä tilaa.
Lain mukaan suoja pitää rakentaa tai järjestää, jos rakennus on yli 1 200 neliömetrin suuruinen.
Suojia on muun muassa kallioiden sisällä ja asuintaloissa, oppilaitoksissa ja yrityksissä ja eniten suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
Omakotiasujille ei ole varattu tilaa yleisistä suojista.
Puhelimen 112-sovelluksessa ovat ohjeet suojautumiseen ja 72 tunnin kotivaraan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
