Suomen turvallisuusosaamista nostetaan Euroopan kartalle Kuopiossa – ”Käytännön osaaminen asuu kunnissa ja maakunnissa”
Suomeen kootaan kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta. Samalla osaamista halutaan myydä Eurooppaan.TilaajalleKuopio
Irma Savolainen (vas.) ja Kati Partanen seisovat Kuopion uuden liikuntatila–väestönsuoja Luolan suuaukolla. Kuva: Timo VillanenKuopio aikoo saada Suomen turvallisuusosaamisen maailmankartalle.
Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu aloittivat noin vuosi sitten kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhankkeen. Siinä kootaan yhteen kaikki alan alueellinen ja paikallinen tieto koko maasta.
”Aluksi osaamiskeskus toimisi mahdollisesti virtuaalisena verkostona, mutta jatkossa sillä voisi olla toimitilatkin”, kertoo hankkeen puuhanainen ja Savonian lehtori Kati Partanen.
”Jyväskylässä on esimerkiksi kyberturvallisuuden, Joensuussa rajaturvallisuuden ja Kouvolassa logistiikan osaamista. Tässä yhdistetään osaajat eri puolilta maata, sillä käytännön turvallisuusosaaminen asuu kunnissa ja maakunnissa.”
Kuopiossa ovat entuudestaan muun muassa upouusi väestönsuoja Luola, Pelastusopisto, toksikologian osaamisverkosto, ilmastoriskien osaamista ja jopa vesilaboratorio erilaisten vesiuhkien tutkimiseen, lisää hankkeen projektipäällikkö Irma Savolainen Kuopion kaupungilta.
Savoniassa alkoi tammikuussa myös maailman ensimmäinen kokonaisturvallisuuden asiantuntijatutkinto (YAMK).
Keskuksen valmisteluhanke jatkuu tämän vuoden loppuun Savonian ja Kuopion kaupungin sekä EU:n aluekehitysrahoin. Jatkorahoitusta haetaan parhaillaan.
Tarkoituksena olisi käynnistää vuonna 2027 kansallinen ja sen jälkeen eurooppalainen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus.
Tarkoituksena olisi käynnistää vuonna 2027 kansallinen ja sen jälkeen eurooppalainen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus.
”Eurooppalaista kohti mennään. Voitte arvata, ettei se tapahdu hetkessä, mutta sitä lämmitellään pikkuhiljaa”, Savolainen sanoo.
”Tämä alkoi alueellisena EAKR-kehittämishankkeena, mutta hyvin nopeasti ilmeni, että tällaiselle keskukselle on kansallista ja kansainvälistä kysyntää.”
Siksi osaamiskeskukseen liitetään sidosryhmiä eri puolilta Suomea.
Partasen ja Savolaisen mukaan Suomi pystyy tarjoamaan eurooppalaisille valtioille niiden kaipaamaa tietoa ja ratkaisuja: kuinka järjestää kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa esimerkiksi saksalaisissa kunnissa, kuinka nivoa siihen kolmas sektori ja mistä käytännön asioista kannattaa aloittaa?
He kävivät jo kertomassa osaamiskeskuksen valmistelusta joulukuussa Brysselissä.
Monissa maissa ajatellaan, että yhteiskunta hoitaa, kun taas Suomessa jokainen ihminen sekä kunta, yritys ja järjestö kokee vastuuta varautumisestaan.
”Suomessa on paljon koulutusta, infraa ja pysyviä vahvoja rakenteita. Pystymme jakamaan tietoa Suomen hyvistä käytänteistä vaikkapa ruokahuoltoon, vesihuoltoon tai väestönsuojeluun liittyen.”
”Nyt osaamista täytyy tarjota, kun kysyntä käy kuumana!”
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmistelu linkittyy vahvasti yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, Partanen ja Savolainen huomauttavat. Strategia puolestaan on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka valmistelua on koordinoinut turvallisuuskomitea.
Strategiassa kuvataan Suomen toimintamalli, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset huolehtivat yhdessä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.
”Myös alueiden elinvoimalla on merkitystä sille, miten kokonaisturvallisuus toteutuu yhteiskunnassamme”, Partanen lisää.
Suomi voisi profiloitua mallillaan maailman parhaana turvallisuusosaajana ja myydä tietotaitoaan.
”Olemme pidemmällä kuin kukaan muu, mutta hiukan huonoja myymään itseämme. Nyt osaamista täytyy tarjota, kun kysyntä käy kuumana!” Partanen patistaa.
Partanen toimi pitkään MTK:n johtokunnassa. MTK-vuosiensa jälkeen hän on nyt luonnonvara-alan lehtori Savonian Iisalmen kampuksella ja TKI-asiantuntijana kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
