Suomesta haetaan mallia huoltovarmuudesta

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa olevansa ylpeä Suomen huoltovarmuudesta. Hän pyrkii viemään ulkomaisia vieraita muodossa tai toisessa Huoltovarmuuskeskukseen. (MT 13.6.)

Kokonaisturvallisuus koostuu Stubbin mukaan huoltovarmuuden lisäksi muun muassa vahvasta rajasta, sisäisestä turvallisuudesta ja siviiliturvallisuudesta.

Vaikka Suomen huoltovarmuus on tällä hetkellä maailmanluokkaa, sen ylläpitäminen vaatii töitä koko ajan. Esimerkiksi ruokaomavaraisuutta uhkaa maatilojen vuosia jatkunut talousahdinko. Stubb on huolissaan maatilojen tilanteesta. Hänen mielestään ruokaomavaraisuuden on tärkeä osa turvallisuutta samoin kuin se, että koko Suomi pidetään asuttuna.

Se, että Suomessa on haluttu pitää huoltovarmuus ja siihen liittyvät järjestelyt korkealla tasolla, on maailmanlaajuinen poikkeus. Viime vuosina Suomen huoltovarmuudesta ovat käyneet hakemassa oppia useiden maiden edustajat. Presidentti Stubb pystyy esittelemään vierailleen muun muassa ruuan 80 prosentin omavaraisuutta ja energiaturvallisuutta.

Vuosien varrella meilläkin on keskusteltu esimerkiksi viljan varmuusvarastojen koosta ja tarpeesta. Huoltovarmuuskeskus aikoi kevään aikana pienentää viljan varmuusvarastojensa kokoa.

Varastot ovat vastanneet väestön yhdeksän kuukauden keskimääräistä kulutusta, mutta ne aiottiin laskea vastaamaan kuuden kuukauden kulutusta. Kyse oli todennäköisesti rahan puutteesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kuitenkin päätti huhtikuussa kehysriihessä, ettei varmuusvarastoja pienennetä.

Maailman turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena useat maata ovat ryhtyneet pohtimaan varautumisen tarvetta. Myös pandemian yhteydessä huomattiin laajasti, että monipuolinen varautuminen on viisautta.

Huhtikuussa Ruotsin kruununprinsessa Victorian tutustui Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan yhdessä siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlinin ja puolustusministeri Pål Jonsonin kanssa.

Viime viikolla Suomessa Pohjoismaiden maatalousministereiden kokoukseen osallistunut Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren kehui Suomen varautumista ja huoltovarmuutta. Hänen mukaansa Suomi on selvästi Ruotsia edellä turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Suomen on ruuan omavaraisuudessa Ruotsille ja Kullgrenille henkilökohtaisesti roolimalli. Ruotsissa ruuan omavaraisuus on noin 50 prosenttia.

Ruotsissa riittää tekemistä myös varmuusvarastojen rakentamisessa. Ruotsissa elintarvikeviljan varmuusvarastoista luovuttiin 1990-luvulla. Samanlainen tilanne on myös Norjassa. Maat ovat päättäneet aloittaa varmuusvarastoinnin uudelleen. Tanska päätti viime vuonna perustaa uuden ministeriön ja viraston varautumista varten. (MT 22.1.)

Varmuusvarastojen pystyttäminen ei onnistu hetkessä. Norja päätti viime vuonna aloittaa viljan ostot valtion varastoihin kolmen kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Valmista pitäisi olla vuonna 2029.

Huoltovarmuuskeskuksen elintarvike- ja vesihuollon johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäen mukaan on kuvaavaa, että rikas Norja on varannut viisi vuotta aikaa järjestelmän pystyy laittamiselle.

Pohjoismaat tekevät monilla tasoilla yhteistyötä. Kullgren toivoo, että yhteistyö tiivistyy entisestään. Hän muistuttaa, että vaikka Pohjoismailla on paljon yhteistä, ne myös täydentävät toisiaan. Hän on oikeassa todetessaan, että ”Ollaksemme vahvempia, meidän on työskenneltävä yhdessä”.

Samalla kun varautumista vahvistetaan, on syytä toivoa, ettei varautumissuunnitelmia ja varmuusvarastoja tarvitse koskaan ottaa käyttöön.

Kuluttajat voivat osallistua huoltovarmuuden ylläpitoon esimerkiksi ostamalla kotimaista ruokaa.