• Jauhelihapula puskee muuttamaan tottumuksia – ilmankin pärjää hyvin

    Luonnonvarakeskuksen selvityksissä on noussut esiin, ettei lihaa tuottamalla ja viemällä ole enää saavutettavissa ruokasektorille merkittävää arvonnousua.
    Onko jauhelihan tehotuotannon rattaat pidettävä pyörimässä hinnalla millä hyvänsä?
    Onko jauhelihan tehotuotannon rattaat pidettävä pyörimässä hinnalla millä hyvänsä?  Kuva: Jarkko Sirkiä
    Ruoka|Ruoka
    11.6.202509:56
    Kolumni
    Katja Lamminen

    77-vuotias äitini ilahtui törmättyään kaupassa kasviproteiinista tehtyyn, kotimaiseen ryynimakkaraan. Hän ei muista, milloin olisi ostanut jauhelihaa, koska tarjolla on niin paljon kiinnostavia, kasvipohjaisia vaihtoehtoja ja kotimaista kalaa.

    Aterian äärellä aloimme pohtia, miksi suomalaiset ovat niin riippuvaisia jauhelihasta. Sitä syödään monta kertaa viikossa ja sen pitää olla halpaa.

    Uutisointi jauhelihapulasta ajoi jotkut lähes paniikkiin. Keskustelupalstoilla päiviteltiin, mistä nyt voi laittaa ruokaa. Selvästi moni suunnittelee ateriansa lihan ympärille ja lisuke on sivuseikka.

    Yhtä hyvin suunnittelun voi kääntää toisinpäin. Suussasulavia uusia perunoita ja niiden kanssa silliä tai vaikka tofuskagenia. Kotimaiset uunijuureksetkin sopivat aterian päätähdeksi.

    Samalla uunissa voi paahtaa proteiininlähteeksi kikherneitä tai mitä tahansa kotimaisia kasviproteiinijalosteita, jotka ovat maultaan ja koostumukseltaan aidosti hyviä. Tuotekehitystä on tehty.

    Voisiko lihasta tulla harvemmin nautittava luksustuote, jolloin karjatilallisetkin saisivat tuotteistaan kunnon hinnan?

    Riippuvaisuutta jauhelihasta on kyseenalaista perustella makumieltymyksellä ja tottumuksella. Tiedostavan nykyihmisen makurepertuaarin on syytä kattaa monenlaista, eikä jumittua muutamaan raaka-aineeseen.

    Tutkimusten valossa ruokavalintoja ei ole perusteltua rakentaa pelkän mieliteon tai nirsouden varaan. Vaakakupissa kun painavat myös terveys, ympäristö, huoltovarmuus ja jopa eläinten oikeudet. Kuluttamisesta on kannettava vastuuta.

    Siinä mielessä jauhelihapula tarjoaa hyvän hetken pysähtyä punnitsemaan valintojaan. Voisiko lihasta tulla harvemmin nautittava luksustuote, jolloin karjatilallisetkin saisivat tuotteistaan kunnon hinnan? Uutisten perusteella kukaan ei tunnu hyötyvän kasvaneesta lihankulutuksesta: ei luonto, tilallinen saatikka kuluttajan terveys.

    Moni perustelee ravintosuosituksia lihaisamman ruokavalionsa sillä, että saa vatsanpuruja palkokasveista. Asiantuntijoiden mukaan valtaosan elimistö niitä kuitenkin tottuu sulattamaan ja hyödyntämään. Allergiset ovat asia erikseen.

    Kasvijalosteiden tuottamisessa ja viennissä piilevät isot mahdollisuudet.

    Nykyiset lihantuotantomäärät ja niistä aiheutuvat ympäristöongelmat, kuten vesistöjen ravinnekuormitus ja ilmastopäästöt, eivät ole viljelijöiden syy. Tilanne on saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, ohjaamalla tukia ja painottamalla eläintuotantoa edunvalvonnassa.

    On kaikkien etu, jos laivan kurssia hieman korjataan. Luonnonvarakeskuksen selvityksissä on noussut esiin, ettei lihaa tuottamalla ja viemällä ole enää saavutettavissa ruokasektorille merkittävää arvonnousua.

    Sen sijaan kasvijalosteiden tuottamisessa ja viennissä piilevät isot mahdollisuudet. Yhtäkään viljelijää ei pidä jättää yksin murroksen keskelle, vaan tiloja on tuettava tuotantosuunnan muutoksessa. Tilalliset eivät hyödy siitä, että heitä kannustetaan tuottamaan jauhelihan kaltaista bulkkia polkuhinnalla.

    Sen sijaan kauppa ja teollisuus hyötyvät. Jauheliha toimi kaupoissa pitkään sisäänheittotuotteena, kun taas kasvisvaihtoehdot hinnoitellaan keinotekoisesti pilviin. Suunta on haitallinen kaikin puolin.

    Ps. Suosittelen korvaamaan jauhelihaa kotimaisilla Muu jauhis ja jauhismuru -tuotteilla tai Elovenan kaurajauhiksella. Niistä vääntää oivat kastikkeet ja laatikot. Kunhan vielä raaka-aineet saataisiin valtaosin kotimaisiksi.

    Lisää aiheesta
    • Herneistä jalostetaan proteiinia, joka muistuttaa kiinteähköä jauhoa. Suomeen herneproteiinia tuodaan esimerkiksi Ranskasta ja Kanadasta.

      Ruoka | Kasvisnakki on sisimmässään ulkomainen – Miksi proteiini tuodaan muualta?

      Tilaajalle
    • Jauhelihatuotteissa on ollut saatavuusongelmia.

      Ruoka | Tyhjät jauhelihahyllyt eivät tulleet yllätyksenä – nyt huoltovarmuuden romahdus näkyy arjessa

    • Kansanedustaja ja naudanlihantuottaja Timo Mehtälä (kesk) penää kaupanalalta vastuuta muustakin kuin vain oman katteen kasvattamisesta.

      Lihantuotanto | Tyhjät jauhelihahyllyt: Kauppa saa syyttää itseään vaikeasta tilanteesta, naudanlihantuottaja arvioi

      Tilaajalle
    • Lihantuotanto | Jauhelihapula jatkuu ja paine kasvaa: Kesko ja S-ryhmä avaavat vihdoin suunsa

      Tilaajalle
    • Kotimainen herneproteiini ei ole päässyt suomalaisten elintarvikevalmistajien uutuustuotteisiin. Sen sijaan Avainlipullakin merkityissä tuotteissa käytetään ulkomaista herneproteiiniraaka-ainetta.

      Kasvintuotanto | Kasvivalkuaisissa ei saa jättäytyä tuonnin varaan – jos raaka-aineen alkuperällä ei ole väliä, ei teollisuudellakaan ole tulevaisuutta

    • Kasviproteiinia elintarviketeollisuuden hyödynnettäväksi.

      Ruoka | Uusi menetelmä tekee kasviproteiinin tuotannosta paikallista, halpaa ja helppoa − kotimaisen saatavuuden odotetaan paranevan

    • Luken selvityksen mukaan härkäpavun, rypsin ja rapsin sekä herneen viljelyala voitaisiin kolminkertaistaa nykyisestä 100 000 hehtaarista. Myös viljat ovat tärkeä kasviproteiinin lähde.

      Kasvintuotanto | Suomi pystyisi korvaamaan tuontivalkuaisen omilla kasveillaan – ”Elintarviketeollisuus avainasemassa”

    • Jos tässä makkarassa olisi lihaa, se olisi todennäköisesti halvempi.

      Elintarviketeollisuus | Kasviproteiinien myynti laski: Suomessa valmistettavien tuotteiden raaka-aineet ovat usein ulkomaisia ja hinnat kalliita

      Tilaajalle
    • Kasvaako Suomesta kasviproteiinin huippumaa? "Tuottajapuolella voitaisiin kaivata 'kasvis-Valion' perustamista", sanoo asiantuntija – Härkäpavun ja herneen viljelyala mahdollista tuplata nykyisestä

    • Kaksi kolmesta suomalaisesta ajattelee, että ruuasta käytävä keskustelu on polarisoitunutta.

      Enemmistö suomalaisista pitää ruokakeskustelua polarisoituneena – kasvisruokayritys näki tilaisuuden ja mainosti lihansyönnin puolesta

    Artikkelin aiheet
    jauhelihapula
    kasviproteiinit
    lihantuotanto
    ruokavalion muutos
    Luonnonvarakeskus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle