Osa maatiloista jatkaisi työtään, vaikka syttyisi sota – tänä keväänä ne ovat voineet varata myös kalustoa itselleen

Jos Suomeen tulisi mittavampi turvallisuuskriisi kuten sodan uhka, maanviljelijät olisivat tärkeä tekijä monessa mielessä. He tuottavat ruokaa ja omistavat kalustoa, jolle voi olla yleisempääkin käyttöä.

Valmiuslaissa on otettu maatilat ja muu elinkeinotoiminta hyvin huomioon, sanoo varautumiskouluttaja Mika Koponen.

Osa maanviljelijöistä on nimenomaisesti vap-varattuja eli varattu tekemään omaa siviilityötään myös sodan aikana. Nämä tilat tietävät itse olevansa ”vapattuja”.

Eräästä eteläsuomalaisesta kunnasta kerrotaan, että nimilistat on juuri päivitetty. Prosessi menee niin, että ensin kunta esittää puolustusvoimien aluetoimistolle ne henkilöt, joita ei annettaisi puolustusvoimien käyttöön kriisitilanteessa. Puolustusvoimat vastaa ja saattaa haluta nimiä pois listalta.

Yleensä puolustusvoimat haluaa pitää käytettävissään nuoret sekä sellaiset vanhemmatkin, joilla on heille tarvetta.

Hyväksyttyjen listalla oleville ilmoitetaan, että heidät on varattu siviilikäyttöön. Maanviljelijöistä listalla on etenkin isompia ja kotieläintiloja.

Varatut henkilöt ovat voineet ensi kertaa tänä keväänä varata myös rekisterissä olevaa kalustoaan, kuten traktoreita, kurottajia ja vastaavia oman maatilansa toimintaan.

Puolustusvoimat voi nimittäin ottaa kriisitilanteessa valmiuslain perusteella maatilojen kalustoa omaan käyttöönsä.

Koponen arvelee tilojen miettivän, millä koneistolla ne tulevat toimeen tai voivatko käyttää kylällä yhteisesti koneita.

Eräs MT:n haastattelema viljelijä kertoo varanneensa omaan käyttöönsä sellaisia koneita, jotka voisivat kiinnostaa puolustusvoimia.

”Itse ajattelen, että ruoantuotanto on tärkeää. Uskon myös, että tilat lähtevät henkisesti siitä, että polttoainetta ja kaikkea muutakin on varastossa siltä varalta, että Itämeri menee kiinni ja hinnat nousevat. Siten voi pienentää riskejään.”

Maatiloja ei ole yleisesti velvoitettu pitämään tiettyä määrää siemeniä, lannoitteita tai polttoainetta varastossa.

Jos vanhempaa viljelijäväkeä ei ole varattu tuotantoon, he eivät voi myöskään varata koneitaan.

Vaikka kehittämistä olisi, kunnan edustajan mukaan eteenpäin on menty.

”Parikymmentä vuotta sitten varautumista tehtiin lähinnä muodon vuoksi. Nyt viljelijät saavat tietoa ja heitä koulutetaan varautumaan myös yleisemmin säteilyn, tulipalon tai varkauden varalta.”