MTK pitää riittämättömänä korvaustasoa, jota sähkönsiirtolinjojen alle jäävistä maista maksetaan. Kuvassa eteläpohjalaista uusiutuvan energian tuotantoa. Kuva: Johannes Tervo
Lunastuskorvausten selvitystyö junnaa edelleen – maanomistajat odottavat ripeää toimintaa
Hallitukselta odotetaan selvitystä sähkönsiirtolinjojen rakentamiseen käytettävän maan korvausmenetelmien kehittämisestä. Maanomistajien huolena on, että sähkönsiirtoverkkosuunnitelmat etenevät toteutukseen ennen kuin lunastuskorvauksiin saadaan oikeudenmukaisempana pidettävä taso.Tilaajalle
Uusi lunastuslaki odottaa täydennystä sähkönsiirtolinjojen rakentamiseen liittyvien korvausten osalta. Kuva: Johannes TervoElokuussa astui voimaan uusi, maanomistajan asemaa vahvistava lunastuslaki. Eduskunta edellyttää hallitukselta lisäksi selvitystä sähkönsiirtolinjojen rakentamiseen käytettävän maan korvausmenetelmien kehittämisestä. Oikeusministeriö tiedotti jo keväällä selvitystyön aloittamisesta, mutta työhön ei ole nimetty henkilöä edelleenkään.
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Antti Leinonen sanoo, että selvityksen viivästyminen johtuu resurssipulasta.
”Selvitystyö käynnistyy lähiaikoina selvityshenkilön valinnalla. Prosessi ottaa aikansa, mutta parhaamme mukaan pyrimme asiaa edistämään.”
”Selvitystyö käynnistyy lähiaikoina selvityshenkilön valinnalla.”
Maanomistajien näkökulmasta uhkakuvana on, että sähkönsiirtoverkkosuunnitelmat etenevät toteutukseen ennen kuin lunastuskorvauksiin saadaan oikeudenmukaisempana pidettävä taso.
”Huoli on ymmärrettävä”, toteaa Leinonen.
Lunastuslain uudistamisesta irrotettiin selvitystarpeen vuoksi kaksi ulottuvuutta, metsän arvottaminen ja sähkönsiirtolinjojen lunastukseen menevien maiden korvaus.
”On hyvä, että näin toimittiin. Muutoin pitkään odotettu lunastuslain uudistus olisi viivästynyt jälleen. Selvitys on myös parempi tehdä, kun aikapaine ei ole niin kova”, Leinonen sanoo.
Molempia ulottuvuuksia viedään eteenpäin selvityshenkilön työnä, samassa paketissa. Alun perin on ilmoitettu, että metsämaan arvonmääritys selvitetään virkamiestyönä ministeriön toimesta.
MTK pitää riittämättömänä korvaustasoa, jota sähkönsiirtolinjojen alle jäävistä maista maksetaan. Se on aivan toista luokkaa kuin itse energiavoimaloiden käytössä olevista maa-alueista maksettavat vuokrat.
Lunastusmenettelyn uudistustarpeessa on kyse maanomistajien omistusoikeuden turvaamisesta, korostaa MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri.
”Omistusoikeuden kaltaisiin perusoikeuksiin ei voida kajota voittoa tavoittelevan liiketoiminnan mahdollistamiseksi ilman, että se näkyy oikeudenmukaisena korvauksena maanomistajille”, Kristeri painottaa.
”Nykyisellään energiahankkeissa maanomistajat ovat jakautuneet selkeästi kahteen leiriin, voittajiin ja häviäjiin.”
Hän odottaa selvityshenkilön tuovan lunastuskäytännön nykypäivään ja esittävän Suomeen soveltuvaa mallia, joka huomioi kaupallisen liiketoiminnan tuoton lunastettavien alueiden korvaussummissa.
”Nykyisellään energiahankkeissa maanomistajat ovat jakautuneet selkeästi kahteen leiriin, voittajiin ja häviäjiin, tuulivoimaloiden maa-alueiden omistajiin ja siirtolinjojen alta lunastettavien maiden omistajiin”, Kristeri sanoo.
Koska uusiutuvan energian hankkeita viedään nyt läpi kiivaaseen tahtiin, selvitys on Kristerin mukaan saatava ripeästi käyntiin.
”Selvitystä tulee kiirehtiä. Meidän ei tarvitse ottaa suoraa mallia muualta, vaan Suomeen tulee luoda oma toimiva malli.”
Kristerin mukaan on selvä, että vihreän siirtymän toimet tulevat muokkaamaan maaseutua tulevaisuudessa. Oikeudenmukaiseksi koettu korvaustaso vahvistaa hankkeiden hyväksyttävyyttä maanomistajien keskuudessa.
”Selvitystyössä pitää tuntea ja huomioida toimintaympäristö, moderni lunastusjuridiikka, sähkö- ja energiamarkkina sekä kasvun edellytyksenä olevan vihreän siirtymän edistäminen”, hän summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
