Professori: Valtio ei olisi sähköverkolle sijoitusyhtiötä parempi omistaja – ”Valtio vaatii tuoton”
Carunan omistajanvaihdos herätti keskustelun siitä, kuka saa hallita suomalaisen yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Asiantuntijan mukaan ratkaisevaa ei ole omistajan kotimaa, vaan verkkojen valvonta ja turvaaminen.Tilaajalle
Caruna edustaa noin 20-25 prosenttia Suomen jakeluverkoista. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääCaruna myydään Espanjaan. Kaupan odotetaan toteutuvan alkuvuodesta 2027.
Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta ei näe ongelmaa siinä, että Carunan omistaa espanjalainen yhtiö.
Aiemmin valtaosan Carunasta omistivat yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö KKR ja kanadalaiselta opettajien eläkerahasto.Myös muun muassa sähköverkkoyhtiö Elenia on ulkomaisen pääomasijoittajan omistuksessa.
”Minä en näe tätä omistajuutta ongelmana, koska Iberdola on kuitenkin eurooppalainen energiayhtiö.”
Järventausta tuo esiin kaksi perustelua.
” Ensimmäiseksi, se ei ole pääomasijoittaja suoraan, jonka tehtävä on vain kasvattaa arvoa ja myydä, vaan energiayhtiö katsoo pitkäjänteisemmin myös sitä toimialaa. Toiseksi, se on eurooppalainen, jolloin se on eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen sisällä ja ymmärtää sitä EU-lainsäädäntöä.”
Jarventaustan mukaan nyt pitää vain huolehtia riittävästä valvonnasta. Energiavirasto tarvitsee lisää resursseja.
”Iberdola on yksi maailman suurimmista energiayhtiöistä ja sitä valvoo tällä hetkellä muutaman hengen viranomaistiimi.”
Järventausta tuo kuitenkin esiin useita kehityskohteita.
”Minä näen, että huoltovarmuuden osalta tarvitaan lainsäädännön kehittämistä sekä vastuiden ja velvoitteiden täsmentämistä. Lisäksi paikallisia saarekeratkaisuja ja niihin liittyvää lainsäädäntöä ja teknologiaa pitää edistää”, Järventausta kertoo.
Esimerkiksi kauppakeskus voisi toimia mikroverkkona.
”Vaikka meillä olisi kantaverkko alhaalla, niin meillä olisi silti paikallisiin energiaratkaisuihin liittyviä mikroverkkoja toimimassa”, Järventausta sanoo.
Julkisuudessa on puhuttu, pitäisikö valtion ostaa Caruna. Järventausta ei näe sitäkään ongelmattomana ratkaisuna.
”Käytän siinä sellaista esimerkkiä, että jos me ajatellaan, että tiet ovat valtion tai kuntien, ja autoilijoilta kerätään merkittävä määrä veroja niitä varten. Siitä vain osa palautuu tiestön ylläpitoon. Lisäksi meillä on valtava korjausvelka tiestössä, ja meillä on erityisesti haja-asutusalueella tiestö paikoittain erittäin huonossa kunnossa”, Järventausta kertoo.
Hän ei pidä valtion omistajuutta muihin tahoihin verrattuna parempana.
”Se, että valtio omistaa jakeluverkot ei ole paras ratkaisu, koska valtio vaatii myös tuoton. Valtio-omisteisuus ei välttämättä takaa toimintavarmuutta yhtään sen paremmin”, Järventausta selvittää.
Ulkomainen omistus ei siis ole ongelma, mutta toisaalta ei myöskään kotimaista parempi vaihtoehto.
”Me tarvitaan muutenkin tänne sijoituksia, kansallisia pääomia tähän maahan, että me saadaan pääomia investoinneille. Sitten viranomaisvalvonnalla huolehditaan siitä tuotosta sekä hinnoittelusta, ja lainsäädännöllä velvoitteista liittyen huoltovarmuuteen.”
Suomalaisomistajuuden etu olisi se, että tuotot jäisivät Suomeen. Järventaustan mukaan kotimaisille eläkeyhtiöille Caruna voisi olla hyvä sijoitus. Se olisi luonnollisessa monopoliasemassaan varma sijoituskohde lain sallimilla kohtuullisilla tuotoilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
