

Useat kansanedustat eri puolilta Suomea ovat jättäneet Kansallisarkiston toimipisteiden karsinnasta kirjallisia kysymyksiä. Yksi heistä on oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.).
Sarkkinen näkee, että Oulun toimipisteen suunniteltu sulkeminen on paitsi käytännöllinen myös periaatteellinen ongelma. Historiantutkimus ja esimerkiksi sukututkimus vaikeutuvat, mutta samalla pohjoissuomalaisille kuuluva kulttuurihistoriallinen aineisto viedään pois.
”Miten voidaan Helsingissä tehtynä tilahallinnollisena ratkaisuna päättää, että meidän kulttuurihistorialliset aineistot siirretään Mikkelin lukkojen taakse”, hän ihmettelee.
”Miten voidaan Helsingissä tehtynä tilahallinnollisena ratkaisuna päättää, että meidän kulttuurihistorialliset aineistot siirretään Mikkelin lukkojen taakse.”
Sarkkisen mukaan maailmalla käydään parhaillaan laajaa keskustelua historiallisten aineistojen ja esineiden palauttamisesta niille yhteisöille, jotka ovat ne tuottaneet.
Oulussa asuva liminkalaislähtöinen historioitsija Markku Kuorilehto on samoilla linjoilla.
”Saamelaisille palautettiin heille kuuluvia esineitä. Tässä toimittaisiin juuri päinvastoin.”
”Saamelaisille palautettiin heille kuuluvia esineitä. Tässä toimittaisiin juuri päinvastoin.”

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) korostaa MT:lle, että mitään aineistoja ei olla juuri nyt viemässä Oulusta pois, vaan vaihtoehtoisia ratkaisuja etsitään vielä.
”Tässä tehdään töitä sen eteen, että Oulun toimipiste voisi jatkaa Oulussa.”
Kyseinen toimipiste sijaitsee vanhassa rakennuksessa, jonka peruskorjaus ajoittuu 2030-luvun alkuun. Kansallisarkiston mukaan peruskorjaus nostaisi nykyisen vuokratason yli 2,5-kertaiseksi.
”Edellytän, että vaihtoehdot käydään läpi Kansallisarkiston, Senaatti-kiinteistöjen ja Oulun kaupungin kanssa, eikä vain todeta, että peruskorjaus tulee liian kalliiksi.”
Hän odottaa Kansallisarkistolta selvitystä tämän vuoden puolella, jotta päätökset voidaan tehdä ensi vuoden aikana.
”Tässä tehdään töitä sen eteen, että Oulun toimipiste voisi jatkaa Oulussa.”
Talvitien mukaan on tärkeää, että digitointi etenee, jotta aineistot ovat kaikille saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta.
Hänestä on tärkeää, että pohjoisen Suomen aineistoista tehtäisiin tutkimusta paitsi pohjoisessa myös valtakunnallisesti koko Suomessa.
Hän korostaa, että vaikka analogisia aineistoja siirrettäisiin, henkilöstö palvelee jatkossakin nykyisillä paikkakunnilla.
”Osa henkilöstöstä voi olla yliopistolla tai kaupunginarkistolla, ja tulevaisuudessa voi olla mahdollista olla töissä valtion yhteistoimintapisteissä”, Talvitie toteaa.