Tutkijan karu havainto: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisempi

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin kielen taito on heikko tai lähes olematon. Samaan aikaan yläkoululaisten asenteet ruotsin opintoja kohtaan ovat yhä kielteisempiä eikä kielitaito kehity.

Tutkimuksen mukaan tyttöjen ja poikien välillä on suuria eroja sekä asenteissa että kielitaidossa. Myös koulukohtaiset kielitaitoerot ovat huomattavia.

Filosofian maisteri Eero Talonen selvitti väitöskirjassaan, miten 7.–9.-luokkalaisten ruotsin kielen taito kehittyi, miten heidän asenteensa ja motivaationsa ruotsin kielen opintoihin muuttui sekä millainen ruotsin suullinen kommunikatiivinen kielitaito oppilailla oli perusopetuksen loppuvaiheessa.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisiä 7. vuosiluokalla, mutta muuttuivat kielteisemmiksi yläkoulun loppua kohti.  Kuva: Rami Marjamäki

Oppilaat opiskelivat ruotsia 6. luokalta alkaen toisena kotimaisena kielenä eli B1-kielenä.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisiä 7. vuosiluokalla, mutta muuttuivat kielteisemmiksi yläkoulun loppua kohti. Suullinen kommunikatiivinen kielitaito kehittyi yläkoulussa ainoastaan osalla oppilaista, minkä vuoksi monen oppilaan kielitaito oli heikko tai lähes olematon 9. vuosiluokalla.

Tyttöjen asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisempiä, ja heidän tuloksensa kirjallisissa sanatesteissä parempia kuin poikien. Suullisista tehtävistä tytöt ja pojat suoriutuivat lähes samalla tavalla. Haastatteluaineisto osoitti, että poikien ruotsin kielen ymmärrettävyys ja kommunikatiivisuus kehittyivät vuosiluokilla 7.–9. paremmin kuin tyttöjen. Oppilaiden asenteissa ei näkynyt mainittavia koulukohtaisia eroja, mutta kielellisissä suorituksissa erot olivat huomattavia.

Tyttöjen asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisempiä, ja heidän tuloksensa kirjallisissa sanatesteissä parempia kuin poikien. Suullisista tehtävistä tytöt ja pojat suoriutuivat lähes samalla tavalla.  Kuva: Carolina Husu

Tutkimustulokset tukevat monilta osin viimeaikaisten kansallisten kartoitusten tuloksia, mutta ovat vain osittain sopusoinnussa opetussuunnitelmien perusteissa mainittujen tavoitteiden kanssa. Tutkimuksessa todetaankin, että opetusjärjestelyjä, oppimisympäristöjä, paikallisia opetussuunnitelmia, oppimateriaaleja ja kielipedagogisia ratkaisuja on sen vuoksi uudistettava ja päivitettävä siten, että niissä huomioidaan oppilaiden, opettajien ja opetusmateriaalin tuottajien näkökulmat ja muuttuvat tarpeet.

Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa eri vaiheessa kolmesta suomenkielisestä koulusta vuosiluokilta 7.–9. Kirjallinen aineisto kerättiin oppilaskyselyillä, sanatesteillä ja opettajakyselyllä ja suullinen aineisto ääntämis- ja kuvankertomistehtävillä sekä oppilashaastatteluilla.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Filosofian maisteri Eero Talonen selvitti väitöskirjassaan, miten 7.–9.-luokkalaisten ruotsin kielen taito kehittyi, miten heidän asenteensa ja motivaationsa ruotsin kielen opintoihin muuttui sekä millainen ruotsin suullinen kommunikatiivinen kielitaito oppilailla oli perusopetuksen loppuvaiheessa. Kuva: Oulun yliopisto