Asiantuntija: Jakeluvelvoitteen lasku ei välttämättä näkyisi heti polttoaineen hinnassa
Energiasiirtymän suurinvestoinnit sitovat Suomea jakeluvelvoitteessa pysymiseen.Tilaajalle
Polttonesteiden kohonneet hinnat valuvat ennen pitkää lähes kaikkien tuotteiden hintoihin niitä nostavasti. Kuva: ALAIN JOCARDLue artikkelin tiivistelmä- Keskuskauppakamarin Hanna Kalenojan mukaan jakeluvelvoitteen hintavaikutuksia on vaikea arvioida, koska ne riippuvat uusiutuvien polttoaineiden ja tikettikaupan markkinahinnoista. Suomessa jakeluvelvoite on vuonna 2026 yhteensä 19,5 prosenttia ja nousee 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kalenojan mukaan velvoitteen alentaminen vaikuttaisi hintoihin 6–12 kuukauden viiveellä.
Korkeiden polttoainehintojen aikana on noussut esiin mahdollisuus alentaa pumppuhintaa jakeluvelvoitteen höllentämisellä.
Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite nostaa Keskuskauppakamarin johtavan liikenneasiantuntija Hanna Kalenojan mukaan jonkin verran pumppuhintoja, sillä uusiutuvat polttoaineet ovat pääosin fossiilisia laatuja kalliimpia.
”Jakeluvelvoitteen hintavaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida tarkasti, sillä ne riippuvat uusiutuvien polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Hinta-arviot ovat karkeita, sillä jakeluvelvoitteen taso ei siirry polttonesteiden hintaan suoraan suhteessa jakeluvelvoitteen tasoon.”
Suomessa velvoitteen täyttöön sisältyy monenlaisia joustoja, muun muassa mahdollisuus täyttää velvoitetta aiempien vuosien ylitäytöllä.
”Jakelijat voivat täyttää velvoitetta erilaisilla polttoainevaihtoehdoilla. Vuodesta 2024 alkaen jakeluvelvoitetta on voinut täyttää myös julkisista latauspisteistä ladattavalla sähköllä.”
Lisäksi jakeluvelvoitetta voi rajatusti täyttää joustomekanismin rajoissa taakanjakosektorin muilla päästövähennystoimilla ja Suomessa sijaitsevien polttoainejalostamojen välituotevedyllä.
Suomessa jakeluvelvoite on vuonna 2026 yhteensä 19,5 prosenttia, kun Ruotsissa taso on kymmenen prosenttia.
”Suomessa tärkein yksittäinen taakanjakosektorin päästövähennystoimi on uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, jonka taso nousee portaittain 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.”
Ruotsissa pumppuhintojen aleneminen kuluvalla hallituskaudella liittyy ensisijaisesti polttoaineverojen alentamiseen.
”Tänä vuonna Ruotsi on tehnyt täysin poikkeukselliset väliaikaiset veronalennukset, bensiinin veroa laskettiin 43 sentistä aluksi 35 senttiin litralta ja alimmillaan 14 senttiin litralta. Dieselissä vero laskettiin alimmillaan 11 senttiin litralta.”
Esimerkiksi Ruotsin Övertorneåssa 95 E10-bensiini maksoi viime viikonvaihteessa 1,58 euroa ja diesel 2,033 euroa litralta. Suomen puolella dieselin hinta oli 2,499 euroa.
”Tänä vuonna Ruotsi on tehnyt täysin poikkeukselliset väliaikaiset veronalennukset.”
Suomessa jakeluvelvoitetta täytetään pääosin etanolilla, biokaasulla sekä kehittyneillä uusiutuvilla diesellaaduilla, jotka valmistetaan vetykäsittelemällä bioperäisiä rasvoja ja öljyjä.
Jakelijat voivat täyttää velvoitteensa jakelemalla itse vaihtelevalla markkinahinnalla uusiutuvia polttoaineita tai ostamalla muilta jakelijoilta yli jäänyttä uusiutuvien polttoaineiden tai sähkön jakelua erillisellä tikettikaupalla.
Sen hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Näin ollen jakeluvelvoitteen tarkkaa vaikutusta polttoaineiden hintaan ei ole Kalenojan mukaan mahdollista laskea, ja hintavaikutus riippuu tikettikaupassa muodostuvasta markkinahinnasta ja uusiutuvien polttoaineiden markkinahinnasta.
”Kuluvan vuoden aikana HVO-dieselin maailmanmarkkinahinta on noussut suhteellisesti vähemmän kuin fossiilisen dieselin, joten hintaero on hieman kaventunut. Velvoitetason yksi prosenttiyksikkö vastaa viimeisimpien arvioiden mukaan noin 1,0–1,3 senttiä polttoaineiden hinnassa.”
Biokaasualan tavoitteena on, että vuonna 2030 kotimaista biokaasua tuotettaisiin 4,0 terawattituntia.
Yksi prosenttiyksikkö vähentää liikenteen CO2-päästöjä noin 0,1 miljoonalla tonnilla. Nykyisellä 19,5 prosentin velvoitetasolla jakeluvelvoitteen osuus bensiinin ja dieselin pumppuhinnasta on Suomessa arviolta 20–25 senttiä litralta ja päästövähennysvaikutus on noin 2,0 miljoonaa tonnia vuodessa.
Kalenojan mielestä jakeluvelvoitteen alentaminen ei ole sen monimuotoisten täyttömahdollisuuksien kovinkaan tehokas keino polttoaineiden hintojen alentamiseen.
”Koska uusiutuvien polttoaineiden ostot tehdään useimmiten jo ennalta, velvoitteen aleneminen vaikuttaisi hintaan 6–12 kuukauden viiveellä. Aikaisempien jakeluvelvoitteen alentamisten perusteella polttonesteiden hintakehitys seuraa melko tarkalleen raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä.”
Tempoileva jakeluvelvoitelainsäädäntö vaarantaisi Kalenojan mukaan muun muassa biokaasun tuotantoinvestoinnit.
Biokaasualan tavoitteena on, että vuonna 2030 kotimaista biokaasua tuotettaisiin 4,0 terawattituntia.
Lisäksi vireillä ja rakenteilla on useita synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksia, joissa valmistetaan liikennepolttoaineiksi soveltuvia hiilivetypolttoaineita yhdistämällä vetyä energiantuotannossa talteen otettuun hiilidioksidiin.
”Biokaasun tuotantoon on vireillä lähes 1,0 miljardin euron investoinnit. Tällä hetkellä jakeluvelvoite ja sen mahdollistama biokaasun tikettikauppa on tärkein yksittäinen biokaasuinvestointeja tukeva mekanismi.”
”Jakeluvelvoitteen alentamista tehokkaampi toimi kasvaneiden logistiikka- ja liikkumiskustannusten kasvuun olisi alentaa dieselin valmisteveroa, nopeuttaa ammattidieselin käyttöönottoa ja nostaa työmatkakulujen verovähennysoikeutta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
