
Radiotaajuudet ovat kriittinen osa avaruustoimintaa. Melkein jokainen satelliitti käyttää jotakin taajuutta kommunikoidakseen maan tai muiden satelliittien kanssa. Koska taajuuksia on rajallinen määrä, ruuhkautuminen voi johtaa radiotaajuushäiriöihin.
”Taajuutta voi saastuttaa mikä tahansa laite, joka käyttää radiolaitetta signaalin siirtoon. Tämä voi olla vaikka television kaukosäädin tai wifi-laite. Kriittisempiä ovat sotilaalliset tutkat ja viestintälaitteet, koska niiden signaalit ovat niin voimakkaita”, sanoo Euroopan avaruusjärjestön Smos-missiota vetävä Klaus Scipal.
Merijään paksuutta tarkkaileva satelliitti menettää jatkuvasti ison määrän dataa Ukrainan sodasta johtuvien voimakkaiden radiotaajuushäiriöiden vuoksi. Smos-satelliitin havainnoima mikroaaltojen taajuusalue on 1427 megahertsiä. Tämän taajuusalueen pitäisi olla varattu ainoastaan Maan havainnointiin. Lähes kaikki maat, mukaan lukien Venäjä, ovat suostuneet pitämään taajuuden puhtaana.
Schipal kertoo, että häiriöiden vaikutus on selvästi nähtävissä alueilla, jossa on geopoliittisia jännitteitä ja sotia. Itse satelliitille häiriöistä ei ole haittaa tai riskiä, mutta häiriöiden takia menetetään huomattava määrä tieteellistä dataa.
”Ukrainan tapauksessa vaikutus on niin voimakas, että mittauksistamme tulee käyttökelvottomia. Samanlainen huolestuttava tilanne Myanmarissa. Siviilipuolella voimme ryhtyä toimiin saastelähteiden sulkemiseksi, mutta sotilaslaitteiden osalta emme voi tehdä paljon muuta kuin raportoida niistä”, Schipal toteaa.
”Toinen ongelma on GPS-häirintälaitteiden käyttö. Näemme säännöllisesti katkoksia GPS-järjestelmissämme satelliitin lentäessä Ukrainan yli. Tyypillisesti häirintälaitteet vaikuttavat Smosiin vain muutaman sekunnin ajan. Emme voi tehdä asialle mitään, mutta olemme ottaneet käyttöön menettelyt, joiden avulla voimme palauttaa signaalin nopeasti.”
Häirintälaitteet eli jammerit lähettävät tyhjää roskasignaalia samoilla taajuuksilla, joita satelliitti tai muu laite käyttää.
Smos-satelliitti tuottaa tärkeää tietoa veden kiertokulusta sekä maapallon sää- ja ilmastojärjestelmästä. Ilmatieteen laitoksella Suomessa on kehitetty menetelmää roudassa olevan maanpinnan havaitsemiseksi ja kartoittamiseksi. Satelliittien tuottamaa routatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätaloudessa, jossa metsäteiden kantavuudella on suuri merkitys puunkorjuun suunnittelussa.