
Monet yhteiskunnan merkittävät osa-alueet, kuten ilmailu, merenkulku ja pelastustoimi tarvitsevat toimintaansa satelliittipaikannusta. Satelliittipaikannusta hyödyntävät myös muun muassa autonavigaattorit ja älypuhelimet.
Satelliittisignaaleissa voi silloin tällöin esiintyä häiriöitä. Häiriöt voivat johtua luonnollisista syistä tai tarkoituksellisesta häirinnästä. Suomessa on viime aikoina pantu merkille, että Venäjältä tuleva GPS-häirintä on lisääntynyt.
Paikannusjärjestelmien lisäksi satelliittien avulla tehtävät mittaukset muodostavat tärkeän osan Ilmatieteen laitoksen tarvitsemista havainnoista. Satelliiteilla havainnoidaan sään lisäksi ilmakehän koostumusta, maanpintaa ja avaruutta.
Esimerkiksi sääennustemallit käyttävät suoraan satelliittimittauksia tärkeimpänä havaintoaineistonaan. Mallit tarvitsevat lähtöarvoikseen tietoja ilmakehän tilasta laskennan alkuhetkellä. Näitä tuotetaan muun muassa satelliittimittauksilla.
”Ainakaan toistaiseksi ei ole esiintynyt sää- tai ympäristösatelliitteihin tai niiden tiedonsiirtoon kohdistunutta tahallista häirintää”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen.
Pulliainen kertoo, että tämä saattaa johtua siitä, että myös Venäjä pääsee vapaasti käyttämään esimerkiksi EU:n Copernicus-ohjelman maa- meri- ja ilmakehämonitorointisatelliittien tuottamaa dataa.
”Tämä hyödyttänee heitä suuresti, koska data saatavissa vapaasti melko nopeasti kuvantamisen jälkeen”, Pulliainen sanoo.
Satelliitit voivat sokaistua erilaisten häiriöiden vuoksi. Ilmatieteen laitos tekee Sodankylässä työtä SMOS-satelliitin tuottaman datan kanssa. SMOS-satelliitti kuvaa maapallon pintaa noin 50 kilometrin erotuskyvyllä tuottaen tietoa maaperän kosteudesta, roudasta ja valtamerten suolapitoisuudesta. Nämä tiedot ovat relevanttia tietoa globaaleissa sääennusteissa ja ilmastotutkimuksessa.
”Nyt erilaiset radiotaajuushäiriöt ovat lisääntyneet tietyillä alueilla Ukrainan sodan seurauksena. Häiriölähteinä ovat sotilaalliset tutkat ja elektronisen sodankäynnin järjestelmät. En kuitenkaan usko, että Venäjällä on mitään varsinaista intressiä juuri tämän SMOS-satelliitin tarkoitukselliseen häirintään”, Pulliainen toteaa.
Myös säätutkia voidaan häiritä erilaisilla häiriölähettimillä, mutta sellaistakaan häirintää ei ole Pulliaisen mukaan havaittu.
Säätutkalla seurataan sadepisaroiden ja lumihiutaleiden sijaintia ja liikettä. Tutka lähettää pulsseina mikroaaltoja ja mittaa niiden takaisinsirontaa: mitä enemmän sadetta, sen voimakkaampi kaiku. Kaikuja voivat aiheuttaa lumihiutaleiden ja vesipisaroiden lisäksi esimerkiksi linnut ja hyönteiset.
”Ilmatieteen laitoksella varautuminen on normaalia toimintaa, joten varautumisessa ei ole tehty muutoksia”, Pulliainen sanoo.